Loputtoman kasvun talousideologian näkymät heikentyneet

Kasvu-uskon mukainen suuntaus on heikentynyt selvästi. Sen asemesta että kansantalous paisuisi ikuisesti 2-4 prosentin vuosivauhtia, kasvu taittuu, ja palaa vähäisen notkahduksen jälkeen järkevälle mutta kestävälle tasolle.
Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan supistuvan 0,5 prosenttia, mutta jo vuoden 2010 kasvu näyttää 0,7 prosenttia, ennakoi Suomen Pankki, mikä tarkoittaa tosi asiallisesti melkoisella vauhdilla – riittävällä voimalla - kasvavia resursseja.
Kasvu ei kuitenkaan voi jatkua loputtomiin, Suomen Pankki ei huomauta.
Kaikkia kasvun taittumisen lopullisia myönteisiä vaikutuksia muuhun talouteen ja hyvinvointiin on vielä mahdoton arvioida; rahoitusmarkkinoiden kriisiytyminen vaikuttaa aina laajasti yhteiskuntaan, ja laho kuolee pois.
Ainostaan Suomi ei ole talouden ja kulutuksen järkeistämisen tiellä.
Kansantalouden perusta kiristyy muissakin maissa, ja fokusoituu enemmän olennaisten ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksen mukaisten rakenteiden ja infran ylläpitoon.
Esimerkiksi talouden ylikuumumisen seuralainen, rakentamisen heikko laatu, alkoikin jo kummasti työllistää muun muassa STM:n terveydensuojeluyksikköä.