Olen tästä raittiuskilpakirjoituksia naputellut ennenkin, mutta tuntuu olevan aihe josta voi erotella filosofisen virhepäätelmän oireita. On suht´kiistattomasti toistettavilla kokeilla osoitettu, että alkoholi, eritoten sen varhain hankittu kulutustottumus, aiheuttaa aivovaurion mielihyväratakeskuksessa, minkä seurauksena yksilö kokee subjektiivisesti mielihyvän ja ilon ehdollistumisen: ”Ilo ilman viinaa on teeskentelyä”, hän tietää.Tästä subjektiivisesta asiantilasta taas syntyy mielenkiintoinen yleistävä kehäpäättely: niillä jotka eivät alkoholia käytä lainkaan, ei siis ole iloa elämässään.
Empiirinen havaintotodellisuus ehkä myös näennäisesti tukee tätä virhepäättelyä, mutta todellisuudessa verifioi alkoholille altistumisen itsensä aiheuttamia varsin syvällisiä – niin syvällisiä, että niitä luullaan ”luonnollisiksi” – käyttäytymismuutoksia.
Ilman tietoperäistä syy/seuraus-logiikkaa voimme siis kenties tehdä upeita havaintoja alkoholin rentouttavasta vaikutuksesta ynnä muusta, asiantilasta, joka kuitenkin on seurausta itsensä C2H5OH-molekyyliyhdisteen pitkäaikaisesta myrkytysaltistuksesta hermostossa ja aivoreseptoreissa; ihminen ei voi vapaasti rentoutua, kommukoida ja iloita ilman tuntuvan alkoholimäärän myötävaikutusta.
Tulee jotenkin mielen vanha Speden sketsi siitä, kun juhliin tulijat olettivat toistensa tuovan viinat. Ja lopputuloksena yritetään pitää hauskaa ilman viinaa. Sketsien aatelia, eikö?
Mutta tosi asiassa tässä kysymyksessä vaikuttaa vallankäyttöilmiö nimeltä enemmistön diktatuuri, ja onhan aina pelissä valtion verotulot väkijuomamonopolistaan, ja ties mitkä meemit ja intressit.
Meitä aitoja absolutisteja ilon pilaajia on kuitenkin 5 - 10 % väestöstä, enimmäkseen maanhiljaisia ja herännäisliikkeiden ihmisiä, usein heistäkin hiljaisimpia.
Mutta vielä kai löytyy joku tolstoilainen, buddhalainen, yksittäinen hindu, ja olen varma, että sekularisoitumattomassa gnostisessa ruusuristissä täysraittius on yli 90-prosenttista.
Näitä ihmisiä en hevillä sanoisi ilottomiksi.
Alkoholin aiheuttama aivovaurio on peruuttamatonta sortimenttia. Näin on päätelty aivoja koskevan kliinisen tiedon pohjalta. Mutta syntyy epäilys, että tämä olisi testattava jollain todellisen henkisen vapautumisen filosofian koulun oppilailla.
On eri asia, onko ihminen alkoholisti, joka ei juo. Vai, onko hän aidosti raitis, vapaa ihminen. Jos edellisestä jollain konsteilla tulee jälkimmäinen, kyseessä on ihmeparaneminen.
Hm F#m Em Hm
Kun me kerran suudeltiin
F#m Hm
Oi mä uskon ihmeisiin
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar