Kuulostaa, että niiden vanhojen manalle menneiden jäärien tilalla on uusia.
Tosin samansuuntaisia ajatuksia omakin mieleni saattaa viljellä; viime kesänä oli joku hullunkurinen katutempaus veronmaksajien rahoilla, aikana kun ihmisillä oli vähän vakavampaa mietittävää, maa syöksyi lamaan, ja monilla työpaikka oli uhattuna. Ei ilveilyn aihetta.
Rahat terveydenhuollosta ovat loppu, mutta ulkolaisia installaatioiden tekijöitä oli varaa palkata temppuilemaan kaduille ja toreille.
Ihmistä tulee puolustaa perusoikeuksissaan. Eilen Yle MOT havainnollisti: 23.11.2009 klo 20:00 MOT: Finanssivalvonta ja Nordean pojat yhden viime vuosien härskimmeistä vedätyksistä, nimeltä Collateralized Debt Obligation. Sen avulla pankki yritti meilläkin ulkoistaa itseltään pois sille kuuluvat riskit, ja siirtää ne täysmittaisina säästäjilleen - mitä todennäköisimmin luoda näin uuden toimintamallin ja -filosofian.
Tämä on ennen kuulumattoman törkeää, kuin joissain Absurdistanissa tai Irrationissa, mutta että vakiintuneessa oikeusvaltiossa. Sen perusteita tässä itse asiassa yritettiinkin murentaa.
Ja sitten vielä ihmetellään pankin puolella, että onko jotain pielessä. Nordean myyntijohtaja Jari Ohrankämmen vaikutti jotenkin puolitutulta mieheltä, olisiko edellisessä työpaikassaan ollut rukkasfirman myyntiedustaja, ja pitämässä tuote-esittelyä tammimarkkinoilla, en tiedä. Aika ohraiselta kämmiltä tämä kuulostaa:
Yhteensä 140 miljoonaa euroa katosi Merenneitoihin tavalla, jota emme pystyneet selvittämään. Myyntitilanteissa Merenneitojen kehittäjistä oli käytetty nimitystä Nordean pojat. He olivat rakentaneet niin monimutkaisen tuotteen, että ulkopuolisen oli mahdotonta selvittää mitä rahoille tapahtui.Jotain kuitenkin:
Tiedämme vain että kaukana horisontissa on pankkeja, jotka ovat oikeasti lainanneet rahaa firmoille jotka ovat menneet konkurssiin. Nämä pankit saavat vedonlyöntiketjun kautta rahansa Nordean asiakkailta. Koska ketjussa on monta vedonlyöjää, seitsemän konkurssia sadasta riittää siihen, että kaikki Merenneitoon sijoitetut rahat menetetään.Ihmiset toimivat luottamuksen varassa, he luottavat pankkiin, että pääoma on turvassa. Ja näin heille on vakuutettu. Korkoa tuossakin luvattiin neljästä yhdeksään prosenttia, eikä suinkaan sijoitusomaisuuden menetystä nigerialaiskirjeiden kanssa samassa sarjassa painivien, mutta pankin heille myymien, paperien kanssa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar