
Saksalaisen Robert Enken elämässä, sanotaan, oli lopuksi vain jalkapallo. Kaikki muu oli kulissia. Yle käsittelee nyt itsemurhaan päätyneen jalkapallomaalivahdin tapausta hieman tavallista analyyttisemmin ja syvemmin.
Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila muistuttaa oireiden huomioimisen ja tunnistamisen tärkeydestä. Sosiaalinen vetäytyminen voi olla merkki kehittyvästä sairaudesta.
Olen itse aiemmin hajatietojen perusteella ehdottanut suomalaisten prässälukioiden historian tarkkaa peräämistä tämän osalta, mitä kuuluu epäonnistujien osaan. Tuossa joukossa on myös perfektionisteja, joilla "epäonnistumisesta" saattaa olla hiukan erikoinen näkemys. Tausta huippulukioissa olisi ehkä mahdollista selvittää myös myöhemmissä elämänvaiheissa puhjenneiden oirehtimisten valossa.
Tietääkseni vain Oxfordin yliopiton osalta on olemassa selvitys ylimitoitettujen vaatimisten ja skitsofrenian puhkeamisen välillä, osoitettu kausaalisuus. Sekin viitteenä Kerstin Lindman-Straffordin kirjassa Paraneeko poikani skitsofreniasta?, Sahlgrenin kustannusliike 1996. Myös Yrjö Alasen työryhmineen Turussa tekemän hoitotutkimuksen tuloksista, kats. Yrjö Alanen, Skitsofrenia - syyt ja tarpeenmukainen hoito, WSOY 1993, löytyy viitteitä vaatimuksineen ihmisen kantokyvyn ylittävän sosiaalisen ympäristön paineen mielen sairauksille altistavasta vaikutuksesta.
Kuva: Klaus Kinski, liittyy ja ei liity aiheeseen.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar