Taloustutkimus Oy tutki Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan toimeksiannosta kansalaisten mielipiteitä puolustusvoimauudistuksen lähtökohdista, puolustusmäärärahoista ja Afganistanin tilanteesta. Kysymyksiä oli kaikkiaan kuusi, joista kolme uutta.Näyttäsi että haukkaavat kakkaa, ja viimein joku mittari todella liikahtaa siihen suuntaan, että aseet lasketaan jonkun Nato-jäsenyyskiiman asemesta.
Massiivinen tilastoaineisto löytyy täältä, ja suusanallinen analyysi täältä.
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus/liittoutuminen menee siihen suuntaan, että
kaksi kolmasosaa, 68 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Naisista tätä mieltä on 74 ja miehistä 63 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajista samaa mieltä on 84 prosenttia, SDP:n 82, keskustan 76, vihreiden 69, perussuomalaisten 68 ja kokoomuksen kannattajista 41 prosenttia.
Viidennes, 22 prosenttia, haluaisi, että Suomen pyrkisi Naton jäseneksi. Miehistä tätä mieltä on 28 ja naisista 16 prosenttia. Kokoomuksen kannattajista tätä mieltä on 50 prosenttia, perussuomalaisten25, keskustan 13, vihreiden 11, SDP:n yhdeksän ja vasemmistoliiton kannattajista kahdeksan prosenttia.
Jotakin muuta vaihtoehtoa kannatti kuusi prosenttia. Mainintoja saivat erityisesti Pohjoismaat ja EU. Kantaansa ei osannut kertoa neljä prosenttia.
Puolet, (51 %), naisista 52 ja miehistä 49 prosenttia, on sitä mieltä, että nykyinen asevelvollisuusjär-jestelmä tulisi säilyttää jatkossakin. Valikoivuuden lisäämistä kannattaa viidennes, 21 prosenttia, ja vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen siirtymistä vajaa viidennes, 17 prosenttia. Palkka-armeijan kannalla on yhdeksän prosenttia, naisista 14 ja miehistä viisi prosenttia. Kaksi prosenttia ei osaa sanoa kantaansa.
Iäkkäämmät kannattavat enemmän nykyjärjestelmää kuin nuoremmat ikäluokat. Yli 50- vuotiaista sitä tukee 56 prosenttia, 25 – 49- vuotiaista 49 ja alle 25- vuotiaista 41 prosenttia. Keskustan kan-nattajista nykyjärjestelmää tukee 58 prosenttia, perussuomalaisten 56, SDP:n 54, kokoomuksen 44, vihreiden 39 ja vasemmistoliiton kannattajista 38 prosenttia.
Haastattelut, kaikkiaan 1015, tehtiin 4.2.2011 – 20.2.2011.
Summa Summaruma, katson että Suomen puolueettomuuslinja, joka muotoutui Marskin, Paasikiven ja Kekkosen aikana ei ole muuttunut miksikään. Se tulisikin kirjata perustuslakiin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar