Vartiointiliikkeen mies näyttää lasin takana K-Market Veljmiehen tuulikaapissa, miten hänen rannekellonsa on neljä minuuttia edellä, ja tähän subjektiiviseen todellisuuskäsitykseensä vedoten hän on sulkenut kaupan ovet.Ennen on ollut tuo aika kai minuutti tai kaksi pielessä, mutta sen sijaan klöntti ei vahingossakaan koskaan ole jäljessä absoluuttisesta ajasta. Ymmärrättehän.
Absoluuttista aikaa ei ole. Sen sijaan löytyy sopimus ajan mittaamisesta, ja pikku hädässä se pitää samoin kuin Pariisissa säilytettävä metrin mitta.
Yksi esimerkki yhtenäiskulttuurin pirstoutumisesta tämänkin ilmiö. Tässä kellonaika on sen laatuinen mielipidekysymys, jossa se, jolla on valta, muuntelee yleistä objektiivista todellisuutta palvelemaan omia eritystarpeitaan. Tämä on Durkheimin tunnusmerkitön mukaista.
Tuolla muuan blogissa tuli puheeksi, kuinka luku- ja kirjoitustaito ovat tärkeitä kasvun- ja tiedostamisen välineitä, mutta.
Mutta näilläkin välineillä on etsikkoaikansa: jos ihmisyksilö minätietoisuuden polkua kulkiessaan onnistuukin luomaan erillisyyden kokemuksen eksistenssin, egon, mutta jää lopulta tämän luomansa minän kahleisiin, agnostismiin, ilman tietoisuutta vapautumisen reunaehdoista, alkaakin hiljainen degeneraatio takaisin laumaihmiseksi.
Ihmettelin joskus, mitä Rudolf Steiner tarkoitti sanoessaan, että ihmiskunnan älynkehityksen huippu oli jo saavutettu. Sitä täytyikin ihmetellä, mutta jos katson vaikkapa filosofisen, sosiologisen ja viimeksi sosiaalipsykologisen ajattelun rappiota, sen latteuden laajuutta, jossa melkein katoaa ymmärrys tieteen ajattelun korkeimmista hedelmistä, se on siinä.
Voima, joka purkaa sivilisaatioiden oman voiman kehittyä täysin tietoisiksi sekä ihmisyyden että koko kosmoksen olemuksesta, tulee lähes voittamattomaksi. Se on sokaiseva ja mielekkyyden elämältä riistävä, se nolaa yksilöllisen järjen, luottamuksen ja vastuuntunnon, mielen kyvyn luoda ja ratkaista.
Tästä syystä myös inhimillistymisprosessi, jossa yksilö kokee esimerkiksi sisäisen eston toisten olentoja surmaamiselle ja näiden kuolleiden ruumiidensa syömiselle, on jo lähtökohtaisesti kriisiinnyttävä tila. Ja taas ruokavalion muutos herkistää ihmisen mieltä lisää. Tuo ei aina koska vain nuoria, kuten tiedämme.
Implisiittisiin oireyhtymiinsä yksilö ei useinkaan saa juuri minkäänlaista tukea viralliselta terveydenhuollolta, ehkä reseptejä, vaikka hän voi visiona nähdä valtavan elämänmuodon muutoksen pakkona edessään. Tämä on haaste joka tulee vastattavaksi vääjäämättömyydelleen ajassamme. Symbolisten arkkityyppien kuvastossa näemme tämän voimana, joka tekee mahdolliseksi alitajunnan vapauttamien tunteiden (kalojen) nousuna vedestä.
Markkinafundamentalistit esittelevät joskus, useinkin omaa talousajatteluaan ikään se olisi jonkin vääjäämätön kosminen voima, joka etenee omia aikoja liioin ihmisistä ja heidän mahdollisista vastalauseistaan piittaamatta - taas voima joka tyhjentää tiedostamattoman etupihalle ja puhdistaa tietoisuuden, on oikeasti jotain tällaista.
"The way into any higher development leads through water, with the danger of being swallowed by the monster", kiteytti sen C.G. Jung.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar