Myrkytyksen oireet ...

Tänään näkyi olevan se päivä jolloin kasvavan nuoren sisäisyydessä vapaa henkisyys ja järjen valo maadoitetaan. Yksilön toivotaan jäävän penseään agnostismiin, ja sitä tämä oksettava rituaali valoineen kaikkineen tahollaan edistää.
Kukaan kirkon initiaation läpikäynyt ei yleensä tunnusta, että tällaisella rituaalimagialla mitään vaikutusta olisi. Mutta me jotka olemme raivanneet tien siitä ulos, ja tehneet henkisen pesäeron kuolleisiin dogmeihin, voimme myös olla perustellusti eri mieltä kuin hiljaiset sopeutujat.
Henkiselle katseelle tuo touhu muuten myös näyttäytyy vähän muuna kuin minään juhlimisen aihetta antavana harmittomuutena.
Yleensä kirkkoon valalla liitetyt väheksyvät koko asiaa - tavallisesti todetaan, että muiden mukana siinä on menty. Sitten tulevat nykynuoret, jotka härskisti korostavat mm. rahalahjojen merkitystä tämä päivänä.
Harva valamuotoisia lauseita suustaan päästelevä niitä analysoi, totta. On, on poikkeuksiakin. Joku huomaa, että tie kulkee vala valan perään, se mitä 15-vuotiaana mumistaan tekee jotenkin tietä sotilasvalalle, joka lopullisesti syö omantunnon pois, ja liittää yksilön osaksi välivaltakollektiivia, jossa todella totellaan ja mennään käskettäessä vaikka fasistien julistaman sodan käsikassaraksi sotakentille (kuten v. 1941).
Väitän että uneen tuudittava, ja totuuden etsinnän kipinän päälle kusevat kirkolliset riitit ovat yksi vakavimpia ei-tiedostettuja ja siksi väheksyttyjä, mutta yhtä kaikki salakavalasti elämään vaikuttavia rutiineja.
Luin tuossa, kuinka v. 1919 esitelmässään Rudolf Steiner mainitsi tunnustuksellisen uskonnonopetuksen – jollaista se on yhä - yhdeksi nykymaailman sielun ongelmien ja ahdistuksen aiheuittajaksi, mutta kirkollisten piirien johtopäätös tilanteessa meni niin, että sitä huttua pitääkin vain lisätä.
Olin itse tehnyt suunnilleen Steineria vastaavia havaintoja ja johtopäätöskiä. Ei ensikerta, mutta olen tästä maininnut; henkilökohtaisesti sillä on merkitystä, jos minua viisaampi ihminen on tahollaan ikään kuin vahvistanut sen, mitä sisäisyydessäni tutkimalla olen löytänyt.
Asiaan.
Myös aivan ensimmäinen Waldorf-koulu joutui lakia noudattaessaan järjestämään tunnustuksellista uskonnonopetusta, mutta järjesti sille myös vastineen (joka oli paljon tunnustuksellisten dogmien nielemistä suositumpi oppiaine).
Steinerkoulu Suomessa alistuu tuon pelkän lakisääteisen dogmatismin välittäjäksi. Eri asia on, onko siltä juuri odotettukaan muuta.
Meillä opetusministeriö ilmeisesti itse ehtii uudistaa tunnustuksellisen dogmien paukutuksen asiaa koskevaksi tiedoksi, ainakin nimellisesti - ennen kuin yksityiskoulut ehtivät järjestää omaa maailmanymmärrystä selkeyttävää opetustaan.
Sillä on sosiaalinen tilaus.