Valtion arvioidaan käyttäneen sähköisen henkilökortin (HST-kortti) kehittämiseen yli 30 miljoonaa euroa, kaikki kankkulankaivoon. Jo aivan vuosisadan alussa tämä konsepti kuulosti vaikealta, epävarmalta ja vanhentuneelta.Laskelmissa ei otettu huomioon, että sirun ikä tulisi olemaan lyhyt, ja mitä kortin uusiminen turvasyistä määräajoin tulee maksamaan. Identiteettivarkauksien yleistyminen oli ennakoitavissa, mutta kuten tiedetään asiana vaikeahkosti selitettävissä hallinnon yläpäässä.
Kuten moni muukin sähköiseen allekirjoittamiseen liittyvä joko teknistä orientaatiota tai tietosuojasubstanssia edellyttävä kyssä.
Ylätasolta lähtenyt projekti tämä oli, ja niin sanotusti hypetti pahasti. Samaa sarjaa sähköisen äänestämisen speksien kanssa (näitähän muuten suunniteltiin yhdistettäviksi).
Onhan pankkikortti vallan toimiva, ja hallinto suht´osaavissa käsissä.
Suomessa valtiohallintoa taas en ole pitänyt parhaimmillaankaan missään kysymyksissä kuin keskinkertaisena suoriutujana (mitä nyt VTT on toiminut kunniakkaasti). Muuten rakenne on keskusvirastotyyppinen ja päällekkäisyyksiä täynnä.
Kesäkuun loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty vasta yhteensä n. 259.000:lle henkilölle. Näistä voimassaolevia kansalaisvarmenteita 216.500 kpl. Väestörekisterikeskuksen mukaan 106.900 henkilöä oli yhdistänyt henkilökorttiinsa sairausvakuutustietonsa.
Se siitä.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar