Katsoin parissa osassa Historia: Roomalaiset ja barbaarit 3/4-osan Ylen Teemalla.Onhan siinä asiaa sumeereista, toinen toistaan suurempia ja korkeampia olivat nuo kulttuurit. Mutta.
Mutta jos Rooman merkitystä ja kehitystä, sanotaan vaikka roomalaista oikeutta ja kosmopoliittisuutta. Jos sitä ei ymmärrä, ei ymmärrä sivilisaatiostamme juuri mitään muutakaan.
Niin se vain on.
Rooma, ja kreikkalais-roomalainen vaikutus jätti meille stoalaisuuden ja koiramaisten alkukyynikkojen perinnön. Se mitä houkat tekivät keskiaikana, oli tapahtunut jo eaa kulttuurikriittisten mutta ihmisyyttä etsineiden kyynikkojen toimesta.
Vaikka on totta, että Hipparkheia (born around 340 eaa) ja miehensä Krates herättivät pahennusta häpeämättömällä kulttuurikritiikillään, oli tarjolla sitäkin puhuttelevampaa suoraa toimintaa. Heidän tapansa oli toimia naturalistisen ideologian mukaisesti toteuttamalla vaistojensa ja aistiensa vaatimuksia
missä ja milloin tahansa - koirien lailla. Siitä nimi κύων, sama sana tarkoittaa kyynikkoa ja koiraa. Tämä tarvepuoli tosiaan aikalaislähteiden mukaan tapahtui julkisesti torilla ns. dogstyle-asennossa tai masturboiden. Mutta myös kaikki muut tarpeet hoidettiin koirien lailla kadulla.
Siistiä.
Ensimmäinen kyynikko oli Sokarateen mielipuolisena versiona pidetty Diogenes Sinopelainen (delas 323 eaa.) - määrittely on pantu Platonin suuhun. Tunnetuksi heppu siitä, että asui suuressa saviruukussa torilla. Diogenes etsi väkijoukosta ihmisiä lampun avulla haluten siten osoittaa järjen pimeyden määrää. Diogenes oli eittämättä monessa suhteessa Herakleitoksen sukulaissielu. Hänen edustamaansa askeesia on kuvattu kronikoissa samanlaiseksi kuin Hipparkheialla. Jäi historiaan tunnetulla vastauksella Aleksanteri suuren (356-323 eaa.) kyselyyn, mitä tämä voisi tehdä filosofin hyväksi: "Saat mitä vain".“Siirry pois auringon edestä.”
Hän oli aurinkoa ottamassa.
Tämän jälkeen, tästä nurkkakuntalaisuuden häpäisystä polveutui vasta stoalaisuus ja stoalainen maailmankansalaisuus.
Jatkuu.
Kuva yllä: naisfilosofi Hipparkheia. Alla Diogenes Jean Leon Geromen (1824-1904) maalauksessa romantisoituna.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar