Päivän epistola: yksiulotteinen maailmanselitys tiensä päässä

Eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä arvoja ovat ihmisarvo ja yksilöllinen
kehitys. Rudolf Steinerin ajatuksiin perustuvat sovelletun
antroposofian aloitteet ovat jo yli 80 vuoden ajan tukeneet
näiden arvojen esille tuomista. Ennen kaikkea maatalouden, pedagogian,
hoitopedagogian ja lääketieteen alueilla on syntynyt
korkeatasoisia, ihmisarvoa kunnioittavia elämänmuotoja, jotka
vaikuttavat maailmanlaajuisesti, esittää antroposofiasta syntyneiden aloitteiden eurooppalaisen liittouman julistus.
Todella hävyttömän pientähän tuo soveltaminen on, ja lähinnä materialismin myötäilyä tavalla, jonka Steiner torjui selvästi.
Jonkun aikaa pohdin maailmansyntyä koskevaa materialistiskosmologista teoriaa; se ensimmäinen kosmoksen kehityksen alkuvaihe on todella Steinerin edustaman esoteeriskristillisen näkemyksen mukaisesti materialistisessa tieteessä ajoitettu oikein, ja samoin määritelty tuo kehityksen alkutila häviävän pieninä lämpöeroina, oikein. Myös aurinkojärjestelmän kehityksen välivaiheiden päättely on monelta osin oikein, mutta mallissa ne kaikki ovat pitkänä pötkönä yhdellä yksiulotteisella aikajanalla.
Siihenpä se kosmoksen mekanismien ymmärrys yksiulotteisessa teoriassa loppuukin. Koko aineen manifestaation seitsenkertainen kehitysvaiheiden toistuminen toisensa jälkeen jää ymmärtämättä, ja sen asemesta puhutaan vain yhdestä valtavasta aikapötköstä. Se on väärin.
Vaikka kosmoksen alku ja sen ajoitus kaukaisuudessa on jotakuinkin oikein, jää koko manifestaation dynamiikka, ne voimat jotka saivat kosmoksen kehityksen aikaiseksi rinakkaistodellisuuksien tasolla, piiloon. Tämä ei ole aivan pikkujuttu, sillä näin jää ymmärtämättä sen dynamiikan nopeus, jolla tämän tuntemamme fyysisen aurinkojärjestelmän ilmennys kertasi edelliset kehitysvaiheensa. Siinähän ei puhutakaan enää materialistien miljoona kertaa miljoonista vuosista, koska välissä on useita maailmanjaksoja "päiviä" öineen, eli väliaikoineen.
En tuohon ihan vaikeinta lähdettä laita, jos jotakuta asia kiinnostaa. Steinerin antroposofiselle yleisölle puhumat esitelmät ovat riittävä johdanto. Näistä merkittävimmät ovat esitelmäkoosteet Johanneksen evankeliumista ja Johanneksen apokalypsi mysteerioviisaudesta käsin avattuna. Edellisen vanha suomennos ei ole kelvollinen, kuten Maria Sannamo tässä äsken asiaa kysyttäessä huomautti erään esitelmänsä yhteydessä.
Painokset loppu.
On merkillistä, että asiantilaa ei korjata. Sen asemesta Antroposofinen liitto julkaisee käännöksinä jotain new age –spiritismiä, jossa, tosiaan, henki neuvoo jotain itsetietoisen ajattelun kanssa täysin päinvastaista ns. oppilailleen, ja kehottaa Steinerin ”jättämään vähemmälle huomiolle”. Mutta tämä on tietysti Antroposofisen liiton oma asia.
Rakenteellinen implisiittinen paine tulee kasvamaan, että maailmankaikkeuden rakenne ja siinä vaikuttavat korkeat energiat ja voimat ymmärretään niin kuin se vihittyjen mysteereissä on ymmärretty tuhansia vuosia - niin lännessä kuin idässäkin; HPB:n Salainen Oppi on yksi järeä todiste asiasta.
Albert Einstein luki sitä - marginaalimerkintöjensä perusteella - paremmalla menestyksellä kuin Kari Enqvist ja moni muu.
Totta on, kuten Einstein sanoi Steineria kuunneltuaan, "tarvitaan aisti". Ihmisen aistit tulevat muuntumaan objektiiviseksi tutkimusvälineeksi lajille vielä tuntemattomissa todellisuuden ulottuvuuksissa. Siinä ihmiskunnan kehitysvaiheessa 1000 - 1500 vuoden päässä ei enää naureksita teosofeillekaan. Vitsien kohteet ovat aivan toiset.
Olennaista on: kaikki selviää.

Kuva Hubble-satelliitti; piirros, luennoiva Rudolf Steiner, tekijä tuntematon.