The New York Times uutisoi v. 1994 varsin asiallisesti Dino Valentin poismenon. Tai oikeammin teksti sisältää tunnustuksen, koska hän oli aliarvostettu.Mr. Valenti, whose original name was Chester Powers, was born in Danbury, Conn. He first began performing in the folk clubs of New York City. After moving to San Francisco, he was a founding member of Quicksilver Messenger Service, which briefly became one of San Francisco's leading psychedelic bands of the late 1960's, along with the Grateful Dead and the Jefferson Airplane. Soon after the band began, Mr. Valenti was arrested on drug charges and eventually imprisoned; after his release, he pursued a solo career. He rejoined the band in 1970, and was prominent on its albums "What About Me" and "Just for Love."
Myös Wikipedia käsittelee Quicksilver Messenger Servicen uraa, ja tuota Dinon vaikutusta bändiin. Mun mielestä Just for Love ja What About Me ovat kalsskoja, ja bändin parasta kamaa. Mutta heti jo kaveri jolta hain alkuperäisvinyylit, on toista mieltä, ja kaupan oli vain nämä, ei kaksi ekaa albumia (ja niistäkään en oikeasti maksanut juuri mitään).
What had been a jamming guitar band became little more than the backup musicians for a folk / pop oriented singer-songwriter; naturally this alienated some fans, but the records sold relatively well and produced the group's one legitimate hit radio single, "Fresh Air".
Mun mielestä tuo oli paitsi letkeää myös rajua ja vallankumouksellisen innoittavaa musaa, siinä ja on, Jussi Sintosta taas lainaten & soveltaen, "yhä vaarallista voimaa". Taltioiden kautta `70 hetket saattoi elää uudelleen ja uudelleen, kunnes ....
Kaveri, jolta nämä platat otin `70 c-kasetille, soittaa nykyisin rautalanaa, tai jotain, kaikki kunnia, emma soi Stratolla kirkkaasti. Varmaan tässä jammataankin, mutta.
Mutta mä nautin muuta, tästä, kun henki palaa ja rätisee (autenttinen taltio, se tuli vinyyliprässistä eksatsissa pyörii levarissa).
Kiinnostuin taas kun muuan toinen tyyppi basisti sanoi, että mun musassa jossain kuulus tuo(kin) vaikutus.
Miksipä ei.
Friskon lahdella: Dino toinen vasemmalta, oikealla John Cipollina (1943 - 1989.)
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar