Bristolin yliopiston johtaman ISCD-komitean uusi selvitys vahvistaa aiemmin esillä olleita väittämiä mutta se on aiempaa laajempi ja luotaa, kuinka tehokkaasti mikin aine aiheuttaa riippuvuuden, ja kuinka haitallista sen vetäminen on elimistölle.
Myös se vaikuttaa arvioon, mitkä ovat kuinkin päihteen sosioekonomiset vaikutukset.
Asteikolla nollasta sataan alkoholi otti selkeän top-paikan luvulla 72. Kakkoseksi tullut heroiini sai luvun 55, kun kolmanneksi sijoittuneen crack-kokaiinin indeksi on lähes sama kuin hepolla: 54. Tupakan uusi vertailuluku on 26, ja kannabiksen taas 20.
Mullitus verrattuna vanhaan ränking-listaan on valtava - siinä viina tuli vielä hepon ja kokan jälkeen.
Nyt ISCD-komitea arvioi, että marijuana, ekstaasi sekä LSD ovat selvästi viinan ja muiden kovien ykkösroinien takana douppien vaarallisuutta arvioitaessa, kertoo ISCD The Independent Scientific on Drugs tiedelehti The Lancetissa.
... how to produce the best evidence on drug harms; and how drug science can and should impact on drug policy.Nutt työryhmineen on aiemmin esitellyt mm. viinakorvikkeen käyttäen jotakuinkin samanlaisia kemikaaleja, joita rauhoittava lääke, jenkkien urakalla kiskoma Valium sisältää. Viinan ystävät pitivät korviketta lähinnä provokaationa.There remain crucial areas in public health in which the gap between evidence and public policy persists, and there are few more striking than in the global response to illicit drugs.1 In the USA, for example, annual federal budgets for drug-law enforcement have exceeded US$15 billion since the 1990s, and, at a global level, untold billions more have been spent on drug-law enforcement. Over the past several decades, considerable effort has also gone towards evaluating the “war on drugs” approach.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar