
Nyt on yksi mies lähtenyt teilleen Karjalan Prikaatin Vekaranjärven maastossa. Voi olla paha, mutta niin on koko zombi väkivaltalaitoskin muinaisen maailman ja kansallishengen ajan moraaleineen.
Myös työnteko on aivan kauheaa. Yhä enemmän kuulostaa siltä, että työssäjaksamiskonsulttia tarvitaan jokaista aamulla töihin lähijää varten, ja itkijänaisia tarpeellinen määrä ruokatauolle.
Näiden konsulttien konseptit, osa heistä on oikeasti työelämän psykologeja, eivät ainakaan aikuiskasvatustieteen näkökulmasta ole kummoista kamaa, lyhytterapioissa käytettyjä siirtomenetelmiä ym. sekä kuuntelemista.
Alan työllisyysnäkymiin trendillä lienee vaikutus. Ja kriisityöpalveluja tarjotaan erittäin aggressiivisesti kaikkialle, missä vähänkin olisi kriisin tai hädän poikasta, paperitehtaalle, jos kvartaali on heikko.
Mutta hei, tää ei kuulu perusturvan palveluihin. Ja tässä maassa on vain 90 vuotta sitten tehtailtu 40 000 veljessurmaa, josta jotenkin selvittiin ihan siellä omassa keskuudessa.
Olisi mahdollista esimerkiksi joidenkin ääliömäisten paimentolaislegendojen ulkoa opettelun asemesta opettaa kouluissa mielen ja sen kriisien hallintaa, kenties modernin egokehityksen haasteita yksilölle ynnä muuta. Tai sitten, tuoda opetukseen ihmisen seksuaalisuuden ymmärtämistä, miten kaksi sukupuolta tavallaan kuuluvat jo itse rakenteeseen.

Tietenkään se itsessään, miten asiat ovat olleet, ei vielä todista mitään siitä, miten niiden tulisi olla.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar