
Ikääntyneillä työntekijöillä on jaksamisongelmia nykymuotoisessa työelämässä, ilmenee British Medical Journalin julkaisemasta tutkimuksesta, jossa seurattiin ranskalaisten työntekijöiden oireita ennen ja jälkeen eläkkeelle jäämisen.
Suomesta mielenkiitoisten hypoteesien sorvaamiseen osallistuivat Työterveyslaitos ja Turun yliopisto.
Vapautuminen palkkatyöstä ratkaisi aika ison ongelman: vielä vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä 28 prosenttia ranskalaistyöntekijöistä oli psyykkisesti, ja 21 prosenttia fyysisesti uupuneita. Neljänneksellä oli masennusoireita.

Jengi, 14 000 työntekijää, muuten oli Ranskan valtiollisessa kaasu- ja energiayhtiössä, jossa tunnetusti on poikkeuksellisen hyvät edut kuin Finnarilla, ja työsuhde on vakaa. Eläkeikä taas on meitä alempi, 55–60 vuotta, ja eläke taas samoja tasoja: runsaat 80 prosenttia palkasta.
Mistä tämä kertoo?
Ainakin siitä, että 40–50 ikävuoden jälkeen ikääntymiseen liittyvät terveysongelmat lisääntyvät: paisti henkiset sekä fyysiset voimavarat heikkenevät mutta vaatimukset työssä eivät ainakaan helpotu.
Itse arvioisin, että peirimmältään elämäntarkoitus ja työ eivät kohtaa. Sillä erikoisin havainto on, että työ jossa on turvattu vanhuus (eläke, ym.), johtaa voimakkaimmin tuohon korrelaatioon, eläkettä edeltävään työstä vieraantumisen oirehtimiseen.
Vieraantumisteoriaa ei ole aktiivisesti kehitetty, vaikka veikkaisin, että todellisuuden avaimet ovat yhä sillä suunnalla. Toisaalta elämänymmärryksen tulee laajeta käsittämään koko sen tarkoitus, mistä tulemme, miksi ja minne menemme - järkeä kunnioittavien, katu-uskottavien tosi vastausten merkeissä.
Ei vetele se, ettei muka "kukaan tiedä" - tai vielä pahemmin: "ei voi tietää".
... Tässä kohden muuten Marx itse teki melkein virheen, käydessään läpi suhdettaan saksalaiseen filosofiaan, Saksalaisessa filosofiassa, siinä (elinaikanaan) rotille jääneessä käsärissä.
Kuva: forbetterment.com.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar