Puutteellinen kielitaito pitää sadat kuurot sekä valtaväestön että oman yhteisön ulkopuolella. Syynä on 1970-luvulle saakka noudatettu, rotuoppeihin perustunut kouluopetus, joka kielsi viittomakielen käytön.Kas perhana, Ylellä lipsahtanut tommosta tekstiä, jossa asiasta puhutaan sen omalla nimellään. Parempi näinkin kuin ettei milloinkaan, vaikka 40-vuotta tätä tabua on haudottu maton alla. Näin "rotuopit" eli fasismin omin silmin ja koin omin nahoin 1960-luvulla sattuvasti Aseveljenkadulla sijaitsevassa opinahjossa.
Koululaitoksen alkuvaiheessa ennen kansakuntaa raaistanutta kansalaissotaa vammaisten juuri sokeiden ja kuurojen kohtelu oli inhimillistä, se tiedetään, mutta jotenkin kuvaavaa ettei tästä konstruktiivisesta prosessista löydy vieläkään yhtään kunnollista retroa kasvatustieteellistä tutkielmaa.
Tämä tietysti, että Yle etsii tv-uutisiin haastateltaviksi koululaitoksen henkisen (ja fyysisen) väkivallan uhreja on jo oikea tie. Pedagogiset rotuopit mainitaan siinä samoin kuin että lehmät lypsävät maitoa, tai että kuu on keltainen.
Missä kaikessa muussa saattoivat ns. rotupopit pelittää?
Milloinkahan ylistetyn neuvolajärjestelmämme alkuperäistä toimintaideaa sivutaan samalla välittömyydellä? Maamme ensimmäinen jonkinlainen lastenneuvolapalvelu alkoi Lastenlinnan lastenneuvolassa v. 1920-luvulla, mutta idea syntyi jo pian kansalaissodan jälkeen, asialla Mannerheimit.
Oleellinen askel neuvolatoiminnan tiellä oli lastentautiopin asiantuntijan, dosentti Arvo Ylpön mukaan tulo. Päädyttiin perustamaan kansalaisjärjestö. Vuosien vieressä Ylpön yhteydet Saksaan ja kansallissosialisteihin lisääntyivät. tapahtui, mm. kaksineuvoisten lasten sukupuolenkorjausleikkauksia, joista hän ei nähtävästi halunnut koskaan kertoa.
Mitä muuta? Ajan ja tapahtumien kulut huomioiden ehkä suomalaisproffat olivat antava osapuoli natsien innostuessa hyvin varhaisesta rotuopillisesta seulonnasta. Selittämätön Suomen ja sen kansalliseepoksen mystifioiva palvonta johtavien natsien keskuudessa (Himmler, ym), sekin kattavana analyysina on kokolailla kirjoittamaton lehti.
Kuva: Himmler diggaamassa kanteleen sukuisen soittimen soundia jossain kalottialueella v 1941.
5 kommentarer:
Oli sitten syy rodussa tai ei, niin minä tarvitsisin viittomakielen opetusta ja vähän äkkiä, mutta ei sitä mistään saa.
Ei kestä kauan kun kuulokoje ei enää toimi.
Voihan tietysti kuurojen syrjiminen olla ihan sellaista jokapäiväistä syrjimistä, johon ei tarvita mitään erityistä syytä, siis nyt tänään. Vanhalta muistilta?
Mun mielestä polulaari meemiteoria on lopulta aika hyvä; se on jotain muuta (enemmän) kuin sosiaalistaminen sosiologisessa terminologiassa.
Mutta siis tämä että perusmuutos, yleinen inhimillistyminen tapahtui jo 1970-luvulla. pidin simona tuosta ns. pysähtyneisyyden ajasta.
Niin, täällä meilläpäin ne kuurojen viittoma-opet ovat, ainakin ne jotka tiedän, aikuiskasvatustieteen maistereita.
En tiedä, pitkälle ovat lukeneet. mihin siinä teoriaherrakoulutusta tarvitaan, olen kai ittekseni vähä ihmetellyt.
Ilmeisesti ymmärtääkseen rotuopit ongelmien taustalla.
Siis sulla, Ripsa, kuulo heikkenee niin ettei koneet enää auta?
Koolostaa pahalta.
Mun mielestä polulaari meemiteoria on lopulta aika hyvä; se on jotain muuta (enemmän) kuin sosiaalistaminen sosiologisessa terminologiassa.
Mutta siis tämä että perusmuutos, yleinen inhimillistyminen tapahtui jo 1970-luvulla. pidin simona tuosta ns. pysähtyneisyyden ajasta.
Niin, täällä meilläpäin ne kuurojen viittoma-opet ovat, ainakin ne jotka tiedän, aikuiskasvatustieteen maistereita.
En tiedä, pitkälle ovat lukeneet. mihin siinä teoriaherrakoulutusta tarvitaan, olen kai ittekseni vähä ihmetellyt.
Ilmeisesti ymmärtääkseen rotuopit ongelmien taustalla.
Siis sulla, Ripsa, kuulo heikkenee niin ettei koneet enää auta?
Koolostaa pahalta.
Kuulon heikkeneminen johonkin määrään on luonnollista. Mutta se on katastrofi sellaiselle, jolta toisesta korvasta meni kuulo jo lapsena.
Katselin viittomakieltä eilen telkkarissa, miksei sitä opi. Minä olen opiskellut sekä draamaa että aikuiskasvatusta yliopistossa joten voisin opetella kielen ja ruveta opettamaan sitä muille ikääntyville.
Mutta eihän meille enää töitä anneta enkä ilmaiseksi enää tee.
Mä olen kyllä niin teoreettisesti oriantautunut aikuiskasvatustieteilijä etten näe sen kanssa edes synergisyyttä viitontaan - eikö mieluummin vaikka lähihoitaja tai joku sellainen, esim. vaikka just esittävän taiteen klaarausta tuon viestinnän didaktisen osaamisen lisäksi, jos nyt on tarvis.
Skicka en kommentar