Otoskeskuksen kauppiaat Uuden-Seelannin Cristchurchissa arvioivat, että parasta rikoksia ehkäisevää musiikkia on klassinen – muun muassa Mozart, joka ei erotu häiritsevästi taustasta esimerkiksi selkeän (hakkaavan) rytminsä takia.Stravinskia ehkei kansi kokeilla, ei Maurice Ravelia. Hendel, Schubert menee, Bachia vaihteluun, samoin Litz... Mendelssohn on kultaa. Chopinia vain tosi tarpeeseen jos ja kun muu ei auta. Ja kyllä minä sanon, etteivät hyö hevillä niele tuotakaan Tsaikkaria, Pjotr Tshaikovskia.
Se, mikä toisia vetää puoleensa, karkoittaa määrättyjä meistä. Heidän eksistenssin kokemuksessaan, hermo- ja aivovaurioita johtuen, esimerkiksi alkoholin ja lennokkiliiman nauttimisen seurauksena on tapahtunut jotain, mikä ei ole aivan peruuttamatonta mutta ei kaiken tiedon mukaan helposti korjautuvakaan, jos lainkaan. Ihmeet ovat lukunsa.
Klassista on käyetty enennkin, jos 1970-luvulta lähtien. Mä viihdyin nurkilla, jossa se soi, vaikka viiteryhmäni lienee ollut ei-tovottujen listalla siinä ympäritössä. AFP on kuitenkin löytänyt aika ponnekkaan esimerkin; Uusi Seelantihan on ollut monissa sosiologisissa rikollisuustutkimuksissa Suomen verrokki yhteiskuntiemme tietyn samankaltaisuuden takia.
Itsessään käsillä ilmiö, että syvimmässä olemuksessamme emme (kaikilta osiin) ole toistemme kaltaisia, vaan jopa vastakkaisuuksia ilmenee harmonioissa ja mielihyvämekanismeissa: vastaavuus löytyy jos sitä on, tai sitä ei ole. Ja aina jokin yhteensopivuuden tunnistus tapahtuu, muuten ei juuri doomia kaupattaisi. (Eri heavyn genreillä on muuten kolme säännöllisesti ilmestyvää lehteä verraten pienellä kielialueellamme). Natsi etsimässä maagisia harmonioita itsekkäisiin tarkoituksiinsa, lienee jotain, jolle taas ei löydy vertailukohtaa. omalla tavallaanhan klassiset okkultistinatsit olivat ihmiskehityksen ulkokehällä, ja sieltä kylläkin näkivät omiaan, joita vasta tuleva 6. kulttuurikausi avaa yleiseksi tiedonsubstanssiksi.
Korostuneen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon aikana hieman haasteellista pohdittavaa mutta voi sen, mitä mitataan musiikin siedätyksellä, toki nähdä ja havaita muutenkin: voi voi, jos kaiken pistäisi polkaksi noiden viihdesivujen näkymistä.
Sattui muuten silmään yksi kommentti aika arka aiheeseen: joku psykologi tuumi, että kiusatuilta puutuu huumorintaju. Voi olla, sekin on vahvuutta, ja kehittää ihmisen minätietoisuuden voimistuessa.
Huumorintaju taas korreloi muiden omaisuuksien kanssa miten sattuu.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar