Noista nahkakengistä, maidosta ja roskaruoista viis, mutta etualalla villasukat, auts!Tosi asiassa eläinten häkkikidutuksen
kanssa villasukilla on vähän tekemistä - sitä materiaa, kunnollista, saa vain vapaana ulkona laiduntavista, hyvinvoivista elämistä.
Tarhaajat omivat nyt "monta muutakin asiaa", mihin heillä ei ole osaa eikä arpaa, sen asemesta että esittäisivät omat luksustuotteensa sellaisina kuin ne käyttöympäristössään ovat; yhtään ei tarvita liioittelua, vaikka mukana kuvassa olisivat nisäkäsvereen itseensä tahraavat eläinten kuolleiden ruumiiden ripustimet (henkisesti luolamiestasolle jääneet).
Samoin ruoka, en syö kuolleiden nisäkäsveljien ruumiita, kuten en muitakaan aivo-olentoja. Tämä on vaikea käsittää, ja tiemme erkanevat; ruumiiden syöjät, he jäävät omaan tapaansa, hyvä jos eivät syö pian toisiaan. Sillä ei ole stabiilia tilaa, vaan joko menemme eteenpäin henkis-moraalisesti tai sitten taannumme.
Treenikaveri, tavan bussikuski oli ihmeissään, ei nyt ihan toljanderina, mutta ihmeissään, kun tapahtui muutos: hänen tyttärensä ei syö mitään "millä on naama" (eli on aivo-olento). Tietysti tällä puolen on varsin hienoa, jos voi joskus olla lisäämässä elämän ymmärrystä lähipiirissään. Punttisaleilla puhutaan monesti tärkeistä asioista, ja on toki pohdittu Kanavaan päätyneitä ajatuksiakin.
Eläinaktivistit päättivät vastata Suomen Turkiseläinten Kasvattajain Liiton ja Turkistuottajat Oyj:n mainoskampanjaan omalla julisteellaan, vaikka Oikeutta Eläimille -järjestöllä ei ole yhtä paljon rahaa levittää mainosjulistetta kuin eläinteollisuuden edustajilla.
Eikä heillä ole selvästi myöskään varaa mainostoimistopalveluihin. Olen ikäni tavallaan ihmetellyt copyja ja lakimiehiä, miten amoraalinen ihmisen täytyykään olla pärjätäkseen noissa ammateissa. Täytyy myöntää, että juristien osalta jotkut heistä ovat ajattelullaan lisänneet ymmärrystäni, vähän.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar