Aktiivisiin sotatoimiin Suomen ei pidä sotilaitaan maan rajojen ulkopuolelle lähettää. "Se on täysin poisluettua", pullistaa eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Juha Korkeaojan (kepu) Hufvudstadsbladetissa.Näinköhän?
Korkeaoja mukaan Afganistan-operaation YK-valtuutusta pitää täsmentää ja vahvistaa.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Korkeaoja on aivan oikeassa, mutta on myöhäistä varoitella kakkahädästä, kun se on housuissa; salassa valmisteltu ja valtioneuvostossa maaliskuussa v. 2008 hyväksytty NRF-sopimus meni noin läpi, koska valtiosäännön mukaan ulkopolitiikkaa hoitaa presidentti ja hallitus yhteistoiminnassa.
Ja se mitä voidaan lukea kuin piru raamattua, luetaan kanssa.
Eduskunnalta ei tarvinnut edes kysyä kantaa sopimukseen NATO Response Force -joukkojen lähettämisestä. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta linjasi 7.3., että Suomi vahvistaa halukkuutensa osallistua NRF:ää täydentävään toimintaan ja ko. tieto toimitetaan Natolle Suomen Natoon akkreditoidun suurlähettilään kirjeellä.
Tai, on siinä eduskunnalla pieni poikkeus, jos oikein tiukille menee, pyytää esimeriksi selontekoja.
NRF-päätökset tehdään sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain 2 ja 3 §:n mukaisesti. Lain 2§:n mukaan päätöksen Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaan ja osallistumisen lopettamisesta tekee kussakin tapauksessa erikseen tasavallan presidentti valtioneuvoston ratkaisuehdotuksesta.
Suomi ei ollut vielä asettamassa sotilasosastoa NRF -valmiusvuoroon, mutta tilanne elää. 26 000 sotilaan vahvuisten Nato Responce Force joukkojen puolen vuoden päivystysvuorot korvataan pysyvällä pienellä ydinjoukolla, jolle kerätään lisää joukkoja tarpeen mukaan.
Lain 3§ toteaa, että ennen 2 §:ssä tarkoitetun Suomen osallistumista koskevan ratkaisuehdotuksen tekemistä valtioneuvoston on kuultava eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa.
Myös jos ratkaisuehdotus koskee sotilaallisesti erityisen vaativaa kriisinhallintatehtävää tai tehtävää, joka ei perustu YK:n turvallisuusneuvoston valtuutukseen, valtioneuvoston on ennen ratkaisuehdotuksen tekemistä kuultava eduskuntaa antamalla sille asiasta selonteko.
Mutta siis mikään ei ole "täysin poisluettua". Siitä valtiojohtomme on pitänyt huolen. Korkeaoja puhuu aivan kuin tällaista NRF-sopimusta, jossa Suomi on mukana, ei olisi olemassakaan.
Koreaoja on nyt kuin sukua Erkki Tuomiojan (sd.) filosofialle:
"... alkuperäinen uutisointi Ruotsin ja Suomen osallistumisesta Naton nopean toiminnan NRF-joukkoihin oli siinä suhteessa harhaanjohtavaa, ettei Suomen ja Ruotsin yhdessä valmisteltu vastaus Natolle ole vielä kummankaan maan osalta päätös tällaisiiin operaatioihin osallistumisesta. "Tämä on jo Monty Pythonia. "Emme ole olleet sängyssä tämän neidon kanssa vaikka olemmekin olleet alasti ilman vaatteita saman peiton alla. Sänky on turhan leimaava sana yhteistä tunnusteluhetkeä kuvaamaan."
Heh,
olisihan se nyt ihan mahdotonta, että Eki eroaisi tällaisen, näinkin vastenmielisen, salahankkeen valmistelun käynnistyessä hallituksesta sekä paljastaisi pääministerin ja presidentin lähinnä kai maanpetokselliseksi luokiteltavan toiminnan. Liikaa vaadittu. Kyllähän se nyt oma etu menee isänmaan edun edelle.
Ps.
Nato-maat hyväksyivät hyvissä ajoin NRF-valmiusjoukkoihin osoitettujen sotilaiden käyttämisen mm. Afganistanin vaalien suojaamiseen syksyllä, vaikka kyseessä ei ollut alkujaan NRF-operaatio.
Myös Isaf on kulissi jonka suojissa Yhdysvaltain tiedustelupalvelun johtamat erikoisjoukot häärivät omia operaatioitaan. Sattumalta tiedän.
Ja sen että se lainavaatteiden käyttö on mielestäni epäeettistä, olen sattumalta sanonut myös muualla kuin blogissa.
Vino hymy sanoo: teemme mitä halumme.Ei kai sitten ihme, jos muutkin.
Tiedotustilaisuudessa George W. Bushia kengillään viskannut irakilaistoimittaja Muntazer al-Zaidi vapautuu vankilasta maanantaina. al-Baghdadia-televisiokanavalla työskennellyttä al-Zaidia juhlitaan. Kollegat uskovat, että mies palaa vanhaan työhönsä vapauduttuaan.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar