Aseet puhuvat ja vastustajia, ”terroristeja”, kaatuu. Mutta sodassa ei olla. Ollaankohan tässä nyt ”myötäsotijoita”, kuten ennen vanhaan?Muutaman kymmenen vuoden kuluttua historioitsijat jo varmaan todistelevat kieli poskessa, että Suomi kävi Afganistanissa omaa erillissotaansa
Näin professori Juhani Suomi. Hänen mukaansa poliittinen johto ei ole esittänyt uskottavaa selitystä, miksi maamme on Afganistanissa, eikä ole edes kertonut Suomen tavoitteita maassa, ihmettelee Suomi kepun Verkkoapilan jakaman tekstin mukaan.
"Nyt maamme tavoitteet ovat Suomen mielestä vastaavat, kuin 40-luvulla, hän arvioi, Kysymys on siis tavallaan suomalaisen SS-pataljoonan analogiasta. Vuonna 1941 pyrittiin kaikin tavoin miellyttämään Hitleriä.Suomen mukaan hämmästyttävimpiä ovat olleet ne julkisuudessa tarjotut selitykset Suomen motiiveista, joilla ei ole mitään yhteyttä perinteiseen rauhanturvatoimintaan. On korostettu, että operaatio on tarjonnut Suomen puolustusvoimille mahdollisuuden hankkia hyödyllisiä kokemuksia sotilaallisesta yhteistyöstä muiden kanssa. Hämmästyttävää! Vuonna 1978 jo ehdotus yhteisistä sotaharjoituksista Neuvostoliiton kanssa toi päättäjille miltei pehmeät housuihin.
Nyt on vuorossa Yhdysvallat. Perimmäinen taka-ajatus joukkojen luovuttamisella on yhteinen: on varmistettava suurvallan tuki Venäjää vastaan. Tätä ei tietenkään tohdita ’tyhmälle kansalle’ paljastaa."
Afganistan-operaatio ja vastaavan kaltaiset suovat suomalaisupseereille mahdollisuuden tutustua syvälti yhteistoimintaan Naton piirissä, siis ikään kuin valmistautua tulevaan.Tämä taitaakin olla motiiveista olennaisin. Eri asia on, missä määrin se vastaa Suomen kansan enemmistön preferenssejä, Suomi kysyy.
Mitä enemmän panostetaan seikkailuretkiin Aasiassa ja Afrikassa - tälläkin hetkellä yhdeksässä kohteessa - sitä varmemmin omasta maasta lakkautetaan varuskuntia. Ne kun loppujen lopuksi kilpailevat kuitenkin samoista rahoista.
Tämä kannattaisi myös niiden muistaa, jotka ovat onnistuneet ajamaan läpi typerän ajatuksen osallistumisesta jättimäisen joukkojenkuljetuskoneen hankintaan.
Disclaimer: kv-duunit voivat tietysti vauhdittaa nykymuotoisen asevelvollisuuden alasajamista, samalla, kun Nato jäsenyytenä kuitenkin kansan keskuudessa torpataan: näin tie kulkee aseettomuuteen vahvoin kv-sopimuksin.
Mielestäni jonkin valtion jännitteisellä alueella on oltava aseeton, ensimmäinen, vaikka riskiäkin tällä tiellä voi olla. Onkin, mutta realisoituvako ne?
Jo Linkolan pamfletti teki tässä kohdin virheen yrittämällä selittää pois riskit. Se ei ole ollut mielestäni uskottavaa - ei silloin eikä nyt. Kyse on riskistä, tietoisesta, jos se otetaan, mutta niin on melkoinen riski mukana kaikissa muissakin vaihtoehdoissa.
Venäjän silti uskoisin tukevan ja takaavan osaltaan demitarisointia, koska se olisi tämä puolisuurvallan intressien mukaista pohjoisessa Euroopassa.
Kuva: romanialaissotilas Afghanistanissa, lähde.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar