Mutta niinhän itse asiassa toimi myös jo aivan ensimmäinen ”oma” virtuaaliyhteisömme duuni.net vuonna 1996. Sitä ennen newsseissä oli sama tapakulttuuri, syystä että ei ollut mahdollista perua kerran jakeluun pistettyä.
STT on nyt tutkinut pläsibökkeriä, ja havainnut että kun käyttäjä lähettää viestin, siitä jää kopio hänelle itselleen. Lisäksi viesti tulee näkyviin vastaanottajalle. Viesti ei poistu kummaltakaan pelkästään sen takia, että toinen heistä poistuisi järjestelmästä.
- Mielestämme Facebookin täytyy toimia näin. Se on sama tapa, jolla sähköpostijärjestelmät toimivat, vastaa palvelun perustaja Mark Zuckerberg. – ja näinhän se on.
Facebook on arveluttava härveli, monessa muttei tässä suhteessa. Eikä ne nyt, ne ongelmatkaan ole mikään maankaatava hysterian lietsonnan aihe – jos vaikka verrataan omaan sähköisen viestinnän tietosuojalain vaaralliseen heikentämiseen.
Ehdotetussa muodossa LexNokia tekee netin käyttäjien viestintäsalaisuuden murtamisesta ilmoitusasia, esim. epäillystä tekijänoikeusrikkomuksesta, sitä vasten, että tähän asti on tarvittu pakkokeinolaki, ja sen edellyttämät painavat ja todennäköiset syyt kirjesalaisuuden murtamiseen.
Tästä voisi oikeasti olla jo huolissaan, mutta vireätkin hössöttävät vain jotain ydinvoimasta – jotta huomio kiintyisi pois siitä, mitä he ovat juuri nyt tekemässä ja hyväksymässä. Ilmeisesti olisi mahdollista estää viestintäsalaisuuden nullifioiminen, jos olisi halua, esim. hallitusrintaman repeämän muodossa. Mutta sellaisestahan isot pojat voisivat vaikka suuttua.
Muistan isäni. Kun posti vaati kirjeiden kirjoittajia laittamaan ”selvyyden vuoksi” lähettäjätietonsa kirjeisiin – ennen ei näin tehty – isäni oli ällikällä lyöty: kirjesalaisuudesta luovutaan vapaaehtoisesti. Hän oli vähän kallislainen, ja arvioi, jotta kuin unessa eläen hyväksytään mitä vain.
Niin tehdään.

Nyt tämä onkin yht´äkkiä vain ilmoitus asia viranomaiselle, kun pannaan foliohattu päähän, avataan lokitiedot, ja aletaan eppäillä.
Kuva: Ranskan vallankumous tuotti universaliteettiperiaateen, joka levisi aikansa perustuslaeissa. Tämä ihmisoikeusjulistus käsitti jo ajatuksen kansalaisoikeudellisesta yksilön suojasta.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar