Forssan ohjelma 2.0 vai 1.2

Forssan ohjelma, joka hyväksyttiin puoluekokouksessa Forssan Kuhan talolla (kuvassa) vuonna 1903, tiettävästi aiotaan uusia. Koska vanhakaan ei ole vielä tiensä päässä (kuten tuossa Erkki Tuomiojan kanssa tuumimme) on mielestäni syytä analysoida sitä, ja miettiä miksi se ei ole toteutunut kaikilta ohjelmakohdiltaan, ja onko peräti jotakin muutettavaa?
Pikaisesti itse katson, että ohjemassa ei niinkään ole vikaa, mutta työväenliikkeen oma aatteellinen sekularisoituminen, voi nyt haitata Forssan tavoitteiden ymmärtämistä, vaikka ne olisivat yhä kurantteja.

Sosiaalidemokraattisen puolueen lähimpinä vaatimuksina (1903) olivat:

1. Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa ja äänestyksissä sekä kunnallisella että valtiollisella alalla. Suhteellinen edustus ja yksikamari-järjestelmä. Salainen äänestys. Vaalien ja äänestysten toimittaminen lain määräämänä vapaapäivänä. Palkkio valituille edusmiehille kaikilla aloilla.

Palkkio kuitenkin tuli pitää kohtuullisena, että vain pyyteettömällä yhteiskunnallisella lahjakkuudella varustetut kansalaiset nousevat esiin valtiollisiksi päättäjiksi. Myös mainonnalle rahamääräinen katto on relevantti ja perusteltu vaatimus.

2. Välitön lainsäädäntö-oikeus kansalle lakien esittamis- ja hylkäämisoikeuden kautta.

Tämä on toteutumatta: lakiehdotuksia voi tehdä vain kansaneduslaitoksen tai hallituksen kautta. Kansanäänestyksiä tärkeistä lakiuudistuksista ei ole toteutettu riittävästi.
Suomen EU-jäsenyydestä äänestettiin, mikä vaikutti kaikkeen lainsäädäntöön ja valtiolliseen asemaan. Myös vähemmän merkityksellisten lakien kohdalla äänestys tulee olla mahdollinen. Niinkin voidaan toimia, että nämä suuret linjaukset tuodaan eduskuntavaaleissa selkeästi esille, nykyisen jähnäämisen asemesta, kuka lupasi ja milloin miljoonan tulonsiirron sinne tai tänne.

3. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus.

Muun muassa hallituksen kaavailema ”kriisiajan tiedostuslaki” on jyrkässä ristiriidassa tämän saavutetun etuisuuden kanssa. Siis varuillaan oloa, ja asian avointa, totuudenmukaista tiedottamista kansalle, jolla on perustuslaillinen valta maassa.

4. Yleinen koulupakko. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Kansakouluissa maksuttomat opetusvälinekappaleet sekä ylläpito kaikille oppilaille, ylemmissä oppilaitoksissa niille, joka osoittavat erityistä kykyä. Kansakoulu on järjestettävä kaikkien ylempäin oppilaitosten pohjakouluksi.

Tämä on toteutunut ja toimii, joskin pedagogista kehitetettävää koulujärjestelmässä on yhä steiner- ja montessori-mallien mukaan. Yliopistoja tulisi suojata liialta markkinoiden ohjauksen armoille jäämiseltä.
Jos taas varhaiskasvatusta yhteiskunnan taholta halutaan tukea, maksuttoman päivähoidon nyt melko alhaista vanhempain tulojen alarajaa voidaan ehkä asteittain vähän nostaa, tai toisaalta maksun progressiota lisätä.

5. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.

Yhä kurantti vaatimus.
Tämä asiakohta on yksi tärkeimpiä. mutta jotenkin jäänyt ajamatta, siitäkin huolimatta, että valtioinstituutiona toimivan kirkon 1500-luvun dogmaattiset vastaukset elämää, kuolemaa ja maailmankäsitystä koskeviin kysymyksiin ovat yhä jyrkemmin ristiriidassa järjellisen maailmankuvan kanssa.
Kouluopetuksessa tämä vielä näkyy niin, että raamatullisia kylkiluujuttuja opetetaan lapsille ilman mitään selitystä tai johdantoa rinnan opetettavan luonnontieteen kovan perustan kanssa.
Ilmeisesti ajatellaan, että jollakin maagisella automatiikalla ne muinaiset juutalaislegendat ”täydentävät” sitä, mikä tieteellisessä maailmankuvassa jää vajaaksi.
Tosi asiallisesti jokainen uskonkokemuksen kohdannut, ja siinä rikkaudessa elävä, joutuu sisäisen kognitiivisen dissonanssinsa takia, siis implisiittisistä syistään luomaan jonkinlaisen kotikutoisen, sydäntään ja järkeään tyydyttävän torson maailmanselityksen.
Koulun lähinnä hämmentävä järjen ja tunteen pesäeroon perustuva uskonnonopetus ei tuossa prosesissa ja synteesin hakemisessa ainakaan rakennusnaine ole - elämänkatsomustiedon tapaan. Mutta jälkimmäiseen opetukseen päästäkseen lapsi on erotettava kirkosta.
Itse pidän Buddhan opista koska se on empiirisesti testattavissa, ja sen vääristelemätön opettaminen muiden korkeiden uskontojen, kuten kristinuskon etiikan, ohessa olisi oltava yleissivistävää ja vertailevaa.

6. Kaikkien henkilöllisten ja välillisten verojen poistaminen yleisellä asteettain nousevalla tuloverolla, jolloin ansioton arvonnousu ja korkotulot sekä perintö on verotettava ankarammin kuin omasta ansiosta tai työstä johtuvat tulot. Verotettavan omaisuuden ilmoittamisvelvollisuus.

Välilliset verot tarkoittavat usein sitä, että köyhät kärsivät niiden maksamisesta. Mutta nykymaailmassa kulutusta voidaan ohjata niiden kautta ekologisesti mutta joskus myös sosiaalisesti kestävään suuntaan. Uusi varaus.

7. Maksuton oikeudenkäynti ja oikeusapu. Korvaus viattomasti syytetyille, vangituille ja tuomituille.

Tämä oikeusvaltion periaate toimii hyvin.

8. Terveydenhoito valtion ja kuntain asiaksi. Maksuton lääkärinapu ja lääkkeet sekä synnytysapu. Maksuton hautaus.

ja hautaus samoin ” valtion ja kuntain asiaksi”.

9. Sotilastaakkaa on vähennettävä ja kansanpuolustus järjestettävä vakituisen sotaväenoton sijaan. Rauhan aatetta on käytännössä toteutettava.

Yhä kuin puhetta tästä päivästä. Arno Kotron HS:n Sunnuntaidebatti 15.6.2008 käsitteli samoja teemoja, miehen tasa-arvon näkökulmasta.

10. Kaikkien rajoitusten poistaminen, jotka asettavat naisen yleis- tai yksityisoikeudellisessa suhteessa ala-arvoisempaan asemaan kuin miehen.

Ja päinvastoin viittaan edelle.

11. Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistamisen ja kaupan suhteen.

Tämäkin näyttää siltä, että tieteellinen tieto ja tilastointi alkoholista todistaa kokoajan yhä jyrkemmin C2H5OH-myrkyn käyttöä vastaan, mutta markkinoiden niskaoteasemasta johtuen kulutus vain kasvaa, tosin taittuen aina välillä.
Alkoholikieltoa alaikäsille ei kunnolla valvota, vaikka terveydelliset perusteet: alkoholin aiheuttamat hermostorata- ja aivovauriot kasvavilla ovat kiistattomia. Silti hermomyrkky voidaan naamioida vaikka makeista muistuttavaan ulkoasuun yhteiskunnan asiaan puuttumatta.