Euroopan Neuvoston korruption vastainen toimielin Greco (Group of States against Corruption) tutki Suomen vaalitukijärjestelmää- ja vaalirahoituskulttuuria, ja havaitsi sen köykäiseksi.Puolueet vaikenivat yksituumaisesti siitä, että tämän elin, EN:n Greco, jätti 2007 Suomen vaalirahoitusjärjestelmää paikoin voimakkaasti kritisoineen raportin. Suomea koskevat maaraportit 1 ja 2 jätettiin ja myös kirjattiin vastaanotuiksi 7.12.2007.
Tendenssi joka pyrkii rämettämään suomalaisen yhteiskunnan kävi ilmi tämän korruption vastainen toimielimen tarkastelussa. Se suositteli asiakirjassaan monia välittömiä korjaustoimia Suomen vaalirahoitusjärjestelmään, mutta puolueet olivat sille penseitä. Vasta vaalirahoituskohun syvenemisen myötä Greco on saanut ansaitsemansa huomion.
On poikkeuksellista, että Euroopan Neuvoston korruption vastaisen toimielimen suositukset paremmasta rahavirtojen kontrollista sivuutetaan niin kuin Suomessa tehtiin viime talvena.
Nythän sen vaikenemisen syy on ilmennyt, tuumi kansanedustaja Antti Kaikkonen, kesk, Usarissa.
Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen, se astui voimaan 1.2.2003, ja siksi maamme on vastuullinen.
Tästä huolimatta poliittinen järjestelmä ei ryhtynyt syksyllä Greco-raportin jättämisen jälkeen toteuttamaan edes mitään vaalirahoitusta koskevaa keskustelua. Konsensuksen omainen hiljaisuus oli enteellistä, ja on hyvä muistaa, että myös oppositio oli korruptiosta kuin kusi sukassa.
Siksi on epäuskottavaa, etteivät he muka tienneet mitään KMS-rahoista.
On ehkä huomioitava, että Suomi on tässä seurassa verrattain uusi tulokas. Suomettunut Suomi liittyi Euroopan Neuvostoon vasta keväällä 1989. Pan-eurooppalaisen Neuvoston perustaminen taas liittyy tunnetusti v. 1947 alkaneeseen niin sanottuun kylmään sodan aikaan. Järjestön perustamiskirja laadittiin vuonna 1949 mm. Ruotsin aktiivisen roolin myötä. Neuvostossa toimii tätä nykyä 47 jäsenvaltiota.
Paitsi Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin Greco myös OECD on Suomea koskevissa suosituksissaan kiinnittänyt huomiota, että Suomelta puuttuu sopimuksen mukainen erityisyksikkö korruption torjuntaan. Suomessa ei ole kehotuksista huolimatta tehty tähän päivään kattavaa korruptiotutkimusta.
Jacob Södermanin, sd, mukaan suositukset ehkä virheellisesti katsottiin täytetyksi, kun Suomi ilmoitti perustaneensa viranomaisten välisen korruption vastaisen verkoston.
Milloin tässä maassa valitaan Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen artiklan 20 mukainen korruption vastaisen toimintaan erikoistunut viranomainen?
Milloin Suomen valtion hallinnon, valtioneuvoston ja eduskunnan korruptiosäännökset korjataan Euroopan neuvoston lahjontaa koskevan yleissopimuksen mukaisiksi?
Jos kansanvallan ja oikeusvaltion periaatetta sekä hyvää hallintotapaa todella kunnioitettaisiin, lahjonnasta nauttineen nykyisen eduskunnan tilalle valittaisiin uusi, puhdas parlamentti ennenaikaisilla vaaleilla. Eikö?
Uusia vaaleja silmällä pitän Greco taas haluaa kiinnittää Suomen viranomaisten huomiota Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen poliittisten puolueiden rahoitusta koskevaan suositukseen, jonka mukaan valtion rahoitusosuus tulisi muun muassa ohjata niin, että uusien puolueiden olisi mahdollista astua poliittiselle areenalle ja kilpailla oikeudenmukaisin ehdoin vakiintuneimpien puolueiden kanssa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar