Madonluku

Kun Helsingin vihreät nuoret -järjestö ehdotti keskiviikkona, että Helsingin kouluissa ja muissa kaupungin ruokaloissa tarjottaisiin liharuokaa korkeintaan kerran viikossa, vastauksia HS:n uutiseen asiasta tuli sellainen vajaat 330. Saattoi arvata.
Vegetarismi, sen funktio, esinnäkään ei aukene materialismille kuin osittain; terveydelliset vaikutukset, jotkut niistä, voidaan toki todentaa validein mittauksin. Lihatalouden ekologinen kourmitus voidaan mitata ynnä muuta, mutta tämäkin puoli jää hyvin vajaaksi kulttuurikautenamme.
Ne raadolliset kausaalisuudet, mitkä lihansyönti ja sen tuottaminen muodostavat ontologisina rakenteina - vielä pitkään tutkimatta jäävässä - rinnakkaistodellisuudessamme, hämmentävät.
Tämä asiantila tulee hämmentämään vielä enemmän, ja pitkään, koska elämme kuitenkin joka hetki suhteessa näihin sfääreihin, joita yhä värittävät monenlaiset raakalaismaiset ja itsetuhoiset tapamme mutta elämänpiirimme (maan) värähtelytason kohoaminen on jo altistanut tämän ihmisenmaailman täydelliselle muutokselle.
Ihmisveren täytyy ensin puhdistua. Tämä muuten on buddhalaisuuden ja todellisten gnostisten suuntausten sisäinen syy lihansyönnin (ja alkoholin) jättämiseen tien alussa. Korkeampien impulssien vastaanottaminen vasta todella herättää henkisen organismin toimimaan, mistä alkaa tie, ymmärtää tietoisesti ihmisenä olemisen eettiset ja ontologiset vastuut, mutta myös mahdollisuudet.
Vielä jonkin aikaa, ja vain paatuneimmat ja materialistisimmat ihmiset kykenevät enää syömään lihaa, ja siitä nauttimaan.
Sama atavistinen kammo, jota nykyihminen tuntee toisen ihmisolennon lihansyöntiä kohtaan, yleistyy koskemaan nisäkäslajitoveriemme ja muiden elollisten ruumiiden syömistä.