Sana tai pari viikonvaihteeksi

Häpeästä kovaa asiaa, asialla good old jengiä. Kemppinen monesti insproi jatkamaan. ..

Vuodelta 2003 pomppas esiin joku dokumentti, joka kai lähinnä oikeinkirjoituksen tarkistuksen takia oli siellä jemmassa. Siitä pieni näyte:

Nietzscheen vedoten: nykyihminen on vain silta eläimen ja yli-ihmisen välillä

*Palataakseni kauas nuoruuteeni, niin aloin uskomaan nk. toispuoliseen maailmaan ja koinkin monenlaisia todentuntuisia unia ja muuta sellaista. Pelästyin jopa niin, että päätin luopua tästä kehityksestä ja suuntasin energiani tieteellisen maailmankuvan luomiseen.*

Tyypillistä, sanoisin. usein kun säikähtyneenä henkiseltä tieltä käännytään pois, se kielletään kokonaan arvottomana, harhana ja hyödyttömyytenä.

*Voi olla että olen nyt harhauskossa, mutta silloin "teidän" teorian mukaan minulla vasta pitäisikin olla paranormaalisia kokemuksia, jotka palauttaisivat minut takaisin "uskon" alueelle. Sen sijaan, minulla ei ole mitään em. kokemuksia ja muutenkin, elämä tuntuu aika harmoniselta.*

Ei se niin menekään. Vaan kieltämällä henkinen, se kaikissa ilmenemismuotoinen poistuu ihmisen elämänpiiristä.
Tämä on ollut pelastus monella parapsykologian, spiritismin ja kanavannoin kanssa touhunneelle, ja noiden arvaamattomien voimien kanssa koukkuun jääneelle.
Se on apu myös niille onnettomille, jotka kemikaaleilla tai jollain erikoismeditaatioilla avaavat yhteytensä kuolleisiin ja luonnonhenkiin - hallitsematta kuitenkaan kykyjään.

*Edelleenkin yritän olla avarakatseinen, mutta ainakaan toistaiseksi en kykene uskomaan, että on olemassa mitään muuta kuin me tässä ja meidän ajatuksemme.*

Hienoa, että ovien ei tarvitse olla aivan takalukossa. Ihmisen omassa alitajunnassa, joka käyttää symboliikkaa, piilee valtavia harhojen voimia. Siksi (säännönmukaisessa koulutuksessa) arkitietoisuuden täytyy tunkeutua tuolle alueella ja "voittaa uni", eli saada herruus omista sielun voimistaan. Eikä Motiivi siihen saa olla ensikäden esoteerisessa tiedossa: menestyksekäs uhri tapahtuu luopumalla itsekkäistä pyyteistä. Kun yksilö asettaa itsensä Jumalan (ts. boddhisen tason, jälk. huom.) palvelukseen, elämässä voi tapahtua tuo suuri ja majesteetillinen muutos – uusi kansalaisuus.

*Kaevalatutkijoiden harrastuksena on kilvan arvailla sampo-symbolin merkitystä….. […] Sampoa ehdotettiin myös oravannahkanipun/markan ohella Suomen valuutaksi. *

ja tosiaan jotakin kovasti konkreettista ja aineellista siihen tavataan tarjota: se joka härjillä ajaa, härjistä puhuu.
:)

*oisiko sammossa nähdä itämailla kadotetun elämänpuun pohjoismaisen vastineen? *

mielestäni voi nähdä jonkin sellaisen sanomattoman syyn, henkisen aktiviteetin, jonka olemuksen melkein jokainen aistii elämässään nuoruutensa kukkeimmalla hetkellään. Albert Schweitzer huomautti, että vanhemmat ihmiset puhuvat tästä kokemuksesta imperfektissä kuin jostakin kadotetusta mahdollisuudesta, joka olisi kerran ollut ihan huulilla (eli sammon ryöstöstä).
Schweitzer päätteli, ettei hän koskaan tulisi puhumaan tuosta ihmisyyskokemuksesta siihen sävyyn – menetettynä mahdollisuutena.
Eli:

*Nykyään lauluissa hukkuvat elämän valttikortit, ennen hukattiin sampo.*

Pekka Ervasthan muuten korosti Sammon avaimena sen toista nimeä ”kirjokansi”. Ihmisen sielunmaisemaan nousee merkillinen kirjailtu heijastuma (ja temppeli), kun hän yrittää luoda mielikuvaa täysin vapautuneesta valaistuneisuuden tilasta.

Alussa ehkä opponenttina muun sippålainen, ja lopussa (kai) eräs kääntynyt henkisen kieltäjä.