Abhasia ja Etelä-Ossetia irtautuvat Georgiasta, todennäköisesti Venäjän hiljaisella tuella, kun Georgian houkuttelu Natoon on onnistunut. Näin arvioivat asiantuntijalähteet, viimeksi Der Spiegelissä.Kaukasialaisalueet Abhasia ja Etelä-Ossetia ovat jo ilmoitaneet aikovansa seurata Kosovon esimerkkiä. Maat ovat vedonneet muun muassa siihen, että Itsenäisten valtioiden yhteisö IVY ja YK:n turvallisuusneuvosto tunnustaisivat niiden itsenäisyyden. Molemmat ovat perustelleet tunnustamisvaatimuksia Kosovon itsenäistymisjulistuksella.
Venäjän federaation Nato-suurlähettiläs Dmitri Rogozin näkee, että Georgian hajoamista on vaikea enää estää, jos ja kun Georgia (ja Ukraina) esittävät nyt viralliset aloitteet liittyä Natoon. Tämä voi todellakin tapahtua sotilasliiton huippukokouksessa Bukarestissa huhtikuussa.
Rogozin on arvostellut maailman kehittymistä sellaiseksi, että voima ratkaisee, ja näin myös Venäjä voi joutua mukaan voiman käyttöön: `In this new world´ Russia has to rely on force to protect itself. RussiaToday.
Edessä saattaa olla ennen näkemätön epävakaus Euroopassa, mikä epäilemättä palvelee Natoa pyörittävän suurvallan pyrkimyksiä näillä kulmilla.
Then it has its own conclusions for Russia, Dmitri Rogozin pohtii. Sitten diplomaattisesti kovaa kieltä:
"We too would understand that we need brutal physical force to make sure we are respected, understood and that others acknowledge our right to our own point of view - and the name of that force is military force."
Miksi näin?
YK:n päätöslauselma 1244 Kosovon osalta puhui vain lisääntyvästä itsehallinnosta. Kukaan YK:ssa ei missä vaiheessa eikä kenellekään antanut valtuuksia repiä Serbiasta postimerkin kokoista plänttiä, joilta taas puuttuvat, jos nyt ei aivan kaikki, niin useimmat elinkelpoisen valtion tunnusmerkit.
Meillä Suomessakin tiedotusvälineet ovat muutamaa harvaa poikkeusta lukuun ottamatta sumuttaneet itsensä halvalla, vähäisen totuusarvon omaavalla Free Kosovo -propagandalla.
Näemmä myös keskustelu siitä, mikä suurvalta todellisuudessa on tuhonnut ja häpäissyt YK:n turvaneuvoston ja YK:n päätöslauselmat (vuodesta 2003 laittoman Irakin sodan aloittamisesta), näkyy olevan varsin fundamentaalisesti väärillä raiteilla. YK:n arvovallan menetykseen nimetään valtamediassa väärä roisto, niin sanoakseni.
Venäjä on toiminut määrätietoisesti YK:n ja sen päätöslauselmien puolella sitä hajottavaa ja turvaneuvoston ylikävelevää sotaista toimintaa vastaan. Ei ole mahdotonta, kuten Rogozin arvioi, että se joutuu itsekin vielä tuvautumaan voiman käyttöön. Olisi naivia kuvitella muuta tässä maailmantilanteessa - kun separatistinen aalto on liikkeelle laitettu.
Pientä keskustelua. Niin, vähäisistä luonnonvaroistaan pääsee se natokiimainen osa, tuleva tynkä-Georgia; millähän sekin meinaa maksaa jäsenmaksunsa? Niitä vastaan tosin voi ottaa kidutusvankiloita mailleen, kuten tiedetään, vanha konsti.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar