Monta ansiokasta toimintavuotta EU:ssa istunut euroedustaja Esko Seppänen (vas) kuulostaa väsyneeltä. Hän ei pyri jatkokaudelle enää seuraavissa Euroopan parlamentin vaaleissa, jotka järjestetään vuonna 2009. Hän perusteli (viimekesäistä) päätöstään laajasti Ilta-Sanomien viikonvaihdeliitteessä.Vähän villoja. Yksi selkeä argumentti siitä erottui. Sen mukaan EU:n lait ovat kansallisia lakeja ylempiä. So What?
Tämähän kyllä pitää paikkansa, mutta kysymys tulisi kai asettaa, millaisia ne ylemmät lait ovat?
Enimmäkseenhän direktiivit ovat olleet omiamme parempia, esimerkiksi sähköisen viestinnän tietosuojalakimme oli kivikauden aikainen. Myös monet ympäristön- ja luonnonsuojelua sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ohjaavat lait, kehitystä määräät direktiivit, ovat kansallisia lakeja ja asetuksia korkeampitasoisia, ei vain meillä, vaan yleisesti EU:n alueella.
Väitän että direktiivit ovat auttaneet hidasta suomalaista yhteiskuntaa päivittämän takapajuisia lakejaan nykymaailman oloja vastaaviksi.
Liittovaltiokehitys on Seppäsellä toinen argumentin tapainen, hänen mielestään tuo kehitys on vääjäämätön. So W..? Niin se on, nykyiseen selkeää suuntaa vailla olevaan epäselvään tilaan paikalleen Unioni ei voi jäädä, tai se lamaantuu taakaksi osakasvaltioilleen.
Niin sitten E. Heinäluomakin: pientä uudistusta tapahtuu siellä täällä – uusia mahdollisuuksia. Ottaisin puheeksi vasemmiston yhdistymisen tässä murroksessa yhdeksi vahvaksi, ja näkemykselliseksi puolueeksi.
Muistutan: niitä syitä, jotka aikanaan johtivat siihen, että työväenpuolue/sosialidemokraattinen puolue hajaantui sosialidemokraatteihin ja sosialisteihin/kommunisteihin, ei enää ole.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar