
Aistimisen?
Keskusteluasiakirja Dhammapada, joka kaikkein varmimmin on Buddhan omia sanoja (eikä Nagarjunan), alkaa aksioomalla: kaikki tajunta on perimmäisin todellisuus ja läpäisee kaikki oliot.
En minä usko että asia noin on, en suinkaan.
Jätän ainoastaan torjumatta havaintotodellisuuteni, niin relativistisesti aistitietoisuuteeni virtaa vastaus. Virta on tajunnan symboli.
Tämä maailmankokemus virtaa - siinä ihmisen mikrokosminen järjestelmä virtaa vastavuoroisesti yhteydessä universumiin. Teorioinnin asemesta voimme tehdä kokeen. Katsokaa yöllä syvälle kirkkaan tähtitaivaan mittaamattomiin syvyyksiin, muuntaako se mielessä mitään?

Kaikkia eläviä yhdistää pieni osa samaa DNA-molekyyliä.
Ennen muuta meissä virtaa koko kosmoksen läpäisevä praana, chi, joka on aineen salaisuus, se pimeä aine (myös esoteeriseksi sanotun vasrajanabuddhalaisen Guhyasamaja-tantran mukaan), ja joka välillisesti voidaan gravitaatiomittauksin todentaa.
Ei se ole oikeataan tarkkaan ottaen mystinen eli kontemplatiivinen kokemus, koska varsin tietoisena minä tämä kokee ja havainnoi.
Mystinen, itsetiedoton kokemus taas tapahtuu meditaatiossa ego vaiennettuna ja syrjäytettynä, silloin fenemo ei ole täysin tietoisen minän, mutta rikas tietenkin - ehkä tietoista syvempi jossain suhteessa.
Buddhalaisuudella on paljon annettava länsimaille; jopa niin että länsi voi ymmärtää omaa aatehistoriaansa, kuten stoalaisuutta, tämän katarrisen idän filosofian rikastuttamana.
Tapasin päivällä kirjallisuuden, uskonnon ja (tyttäreni) elämäkatsomustiedon open, joka kertoi havainneensa stoalaisuuden ja buddhalaisuuden opilliset samankaltaisuudet - tietty osana elämänkatsomustietoa, ei uskonto-opetus
Jo teosofia puhui tästä kaikesta, mutta vielä varsin paljon eksoteerisemmalla tasolla. Silti teosofian kunnianpalautus, selvää, tulee ennen kuin eteenpäin voidaan mennä.
Odotellaan, sillä jos tämä universaalin tien porti ei pian löydy, tuska oven avaamisen estämisen takia ei jää aivan pieneksi, ennustan.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar