Sisäministeriön poliisiosastolla on epäilty, että huumepoliisit olisivat katsoneet vinkkimiestensä rikoksia sormien läpi saadakseen tietoja rikollisliigojen puuhista.
Nyt sitten siis huumepoliisin epäillään katsovan somiensa läpi vinkkimiehiensä omaa käyttöä: sallikaa mun kysyä, mitenhän kauan tuolta kadulta ehtaa vinkkiä riittää, jos vasikka sinnittelee kuivilla?
Kaksinaismoralismia (ja nk. paskantärkeyttä, mikä onkin viranomaisorganisaation akilleenkantapää) … eivät nämä uusia havaintoja ole, ne vain entisinä karuina mutta rehtinä aikoina eivät moiset itsestäänselvyydet jaksaneet sillä tavalla sykähdyttää, ja minä ainakin lapsenuskoisena olen luullut, että Supo, kun se on sen työtä, kuuntelee ja tiedustelee ihan luvallisesti. Eli päätös pakkokeinojen käytöstä on sen omalla pöydällä.
Eikä tämä toinenkaan jymyjuttu niin hirveästi kulmakarvoja kohottanut 70-luvulla, kun muuan puolituttu kertoi kapakassa pienehkön kannabisjuttunsa kuulustelujen päätteeksi saamastaan tarjouksesta; millä ehdoilla hänen omaa käyttöään katsottaisiin likimain läpi sormien.
Sittemminhän tuo vasikoiden pito tutkinnassa yleistyikin, ja erään toisen wanhan tutun kohdalla - se saa kuulema ”pienesti” vetää kamaa, muttei kaupata sitä - on suorastaan ihme että miehellä on kaikki raajat ja jäsenet tallella. Ei kai se niin raakaa ole, vaikka liivijengejähän se tuntuu tuokin laitapuolenkulkija pelkäävän.
Eksyin aiheesta,

Urheilussa esimerkiksi ambivalenssi meno on harvinaisen räikeää: voimailulajeissa - mutta monissa muissakin kestävyys-, ym. lajeissa - ilman dopingia ei ole mitään chansseja, ei lähellekään kärkeä, mutta säännöt sen ankarasti kieltävät.
Kaikki tietävät, että lähes kaikki tietävät, ainakin kaikki esimerkiksi vähänkin painonnostosta perillä olevat. Kyllä tästä punttisalilla välillä puhutaan.
Kaksinaismoralismin kukka voimailijoilla on oma koodikielensä dopingin käyttäjille. Jengi on osin jaukautunut, on mulla kyllä hyviä kavereita douppaajissakin.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar