Uusissa alkoholismin tutkimustuloksissa ilmenee aiempaa suorempi yhteys spesifin geenimuunnelman ja alkoholin aineenvaihdunnan välillä. Tämä käy ilmi Human Genomics –tiedelehdessä julkistusta asiatarkistetusta artikkelista – jopa aivan predestinaatioon viittaavasti – taas.Tulokset vavistavat teoriaa, jonka mukaan osa alkoholista hajoaa jo aivoissa aiheuttaen mielihyvän tunnetta. Tutkimusryhmät olivat laajoja: 200 alkoholismia sairastavaa ihmistä ja verrokkina saman verran ihmisiä, jotka eivät sairasta alkoholismia.
Suomalaisista, australialaisista ja yhdysvaltalaisista tutkijoista koostunut ryhmä tarkasteli ALDH1-nimisen entsyymin geenivaihtelun merkitystä aivoissa tapahtuvan aineenvaihdunnan kannalta, mutta tiedottamisessa mentiin taas perinteiselle linjalle: siinä geeniteknologiasta annetaan vaikutelma kuin se olisi uusi, materialistinen versio vanhasta predestinaatio-opista.
Tämä ei ole omaa päättelyäni, sillä keskustelin asiasta ”savolaisen viinageenin” löytäjän kanssa, ja hän myönsi että tutkijoilla on osasyynsä rahvaalle muodostuneesta, ennaltamääräytymis-uskoa henkivästä genetiikka-kuvasta: ”tällä löydöllä nyt selitetään tuota ja tätä.”
Yleensä ei vaivauduta edes selittämään, mitä tarkoittaa latentti geeni, tai latentin geenin aktivoituminen.
Pahimmillaan geenifatalismi lisää juomista, ja ikään kuin legitimoi sitä. Tämän tutkimustuloksen mukaan suomalaisten perimästä on löydetty kolme uutta geenimuotoa, jotka saattavat liittyä alkoholismiin /kl, jos nyt ei artikkelissa niin sen uutisoinnissa on taas vahvasti fatalistisia piirteitä.
Toisaalta itse tutkimuksessa spekuloidaan varsin materialistiseen sävyyn: jos voidaan estää alkoholin aineenvaihdunta aivoissa, voitaisiin estää myös alkoholismin puhkeaminen.
Tässä on taustalla vihannespohjainen ihmiskäsitys, jossa ei tunneta tahtoa, ei liioin sielunelämää jota alkoholismi muovaa.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar