
Taas se soi, H to He, Who am the Only One (1970). Moni idiootti on kysynyt 40 vuoden aikana, mitä tuo levyn nimi tarkoittaa.
Mutta sehän on aivan selvää pässinlihaa, niin kuin bändin muutkin teemalliset lähteet,
Pawnhearts. Tähän tosin uhrasin kokonaisen luvun mitan kirjassani
Musiikin henkiset ja parantavat ominaisuudet, 1995.
H to He, Who am the Only Onen uusi tähtitsyge, mieletön keikkabiisi
Squid 1/Squid 2/Octopus (2005 re-master only) vaatisi näemmä avaamiseen myös oman esseen. Jo tuo nimen sanakin niin vanha, että löytyy vain vanhimmista sanakirjoita.
Meinaa, elävän mustekalan käyttäminen koukussa hain syöttinä.
Palataan kesänäytäntökaudella.
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar