
Tässä tilanteessa kasvaa inhimillisen vuorovaikutuksen sekä turvaa synnyttävien ihmissuhteiden ja yhteisöjen tarve. Vapaaehtoistyölle arkkipiispa kaipaa tilaa, yllykkeitä ja resursseja kyllä, arkkipiispa Jukka Paarma, mutta kuten Osmo Tiililä sanoi, täällä kuollaan. Sen asemesta ettei kirkko keskity tähän omaansa, kuolemaan, voi se puuhastella kaikkea muuta mukavaa, yleishyödyllistä ja tarpeellista, totta. Mutta kuinka se silloin, Tiililä kysyi, eroaa muista yleishyödyllisistä yhdistyksistä?
Tiililä kyselyistä on aikaa, kohta puoli vuosisataa. Kirkko on sittemmin ehtinyt polvistua materialistisen luonnontieteen jalkojen juureen, vaikka materialismi mitätöi instituution perussanoman koko henkisen perustan.
Jos kirkko tuntisi kuoleman ja näin myös elämäntarkoituksen, se voisi tästä viisaudesta johtaa kärsivät ihmiset vapauteen, sen asemesta, että se riitteineen & dogmeineen seisoo tuon valon edessä; himmentää ihmisten tietoisuuden niin etteivät he löydä valoa ja totuutta hengestään.
Se ettei kirkko itse tiedä, se on kadottanut yhteytensä tuohon toiseen todellisuuden ulottuvuuteen, se ei sallisi keidenkään kulkea neulansilmän läpi täyteen tietoisuuteen elämän ikuisesta kiertokulusta. Ei muka "kukaan voi tietää" sellaisesta, josta juuri sen itsensä pitäisi tietää eksaktisti kaikki olennainen.
No niin, onneksi emme elä keskiaikaa. Tällä viikolla ilmestyi Jan van Rijckenborghin De komende nieuwe mens suomeksi Tuleva uusi ihminen, 316 sivua, Rozekruis Pers, Haarlem, 2008.
Ihminen, joka on valmis vapautumaan kuolevaisen maailman itsesäilytyksestä, voi löytää uuden sielun. Ja se vuorostaan antaa voimaa elää elämän uudella tavalla. Jan van Rijckenborgh kirjoittaa uuden sielun rakenteesta (kirjassa Tuleva uusi ihminen):
“Silloin muodostetaan aivan uudenlainen voimajärjestelmä, ulkonaisesti tavallisen henkilön kaltainen, mutta aivan toisenlaisten elämänvirtojen läpivalaisema. Syntyy uusi temppeli. Kolminkertainen tietoisuuden, sielun ja ruumiin, ei tämän luonnon karkean muodon, vaan puhtaan uuden luonnon olemuksen mukaisen aineellisen ruumiin, temppeli.“
Uudessa sielussa kehittyy universaalinen tietoisuus. Sen loiste heijastuu tätä tietä kulkevan ihmisen tietoisuudessa. Hänet ikään kuin parannetaan sokeudestaan ja hän näkee silloin uusin silmin, kuten se niin kuvailevasti on ilmaistu Uudessa testamentissa. Uuden sielun herätessä hänestä tulee uusi ihminen. Lisää.
Maalaus: Pedro Berruguete
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar