Taas saatavilla, se kadonnut musta sivumme

Aikanaan Journalisti-lehdessä julkaistu artikkeli yhdestä historiamme synkästä sivusta. Verestetään, ei hukkune toista kertaa. Tässä tekijän Jaakko Mäkisen terveisin, nk. Irakgate:

Vuoden 2002 lopulla Yhdysvallat tiedusteli n. 50 valtiolta haluja osallistua Irakin kriisin jälkihoitoon, jos tilanne päätyy sodaksi. Suomen hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (UTVA) muotoili Suomen vastauksen 4.12.2002. Se korosti kriisin ratkaisemista YK:n päätöslauselman 1441 pohjalta, turvallisuusneuvoston päättämällä tavalla. Kaikki osallisuus mahdollisen sodan jälkeisiin toimiin kytkettiin YK:n ja vain YK:n toimintaan. Viisi päivää myöhemmin (9.12.2002) pääministeri Paavo Lipponen selosti Suomen näkemyksiä Washingtonissa ensin presidentti Georg W. Bushille ja sitten varapresidentti Richard Cheneylle. Tästä keskustelusta käytiin ensimmäinen kina.

28.2.2003 Yhdysvaltain varaulkoministeri Marc Grossman piti briifaustilaisuuden Irakin tilanteesta noin 30 maan edustajalle. "Kutsutut edustivat Grossmanin mukaan maita jotka olivat luvanneet yhteistyötä ja apua Yhdysvalloille Irakin osalta", kertoi UM:n salainen muistio. Suomen eduskuntavaaleihin oli aikaa enää 16 päivää.

Oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäki kritisoi jo tammikuussa 2003 Lipposen Washingtonin puheiden sisältöä, ja lisäsi vauhtia maaliskuun alussa, saatuaan tietoja Grossmanin tilaisuudesta. Hän epäili Lipposen kytkeneen Suomen sotayhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa ja arveli ulkopoliittisen johdon ainakin olleen asiassa eriseuraisen. Paavo Lipponen uhkaili treillä nahkurinorsilla.

Median yleislinja oli torjua Jäätteenmäen väitteet, jopa aggressiivisesti:
"Pitkin matkaa Jäätteenmäen kritiikissä on ollut enemmän kepeitä heittoja ja puolivillaisia vihjailuja kuin todennettavia asia-argumentteja. Tähänastinen huippu kuultiin MTV3:n vaalitentissä torstai-iltana. Keskustajohtaja antoi ymmärtää, että Yhdysvallat pitää Suomea Lipposen lupausten vuoksi osana Irakin vastaista liittoutumaa", laukoi Turun Sanomat pääkirjoituksessaan 8.3.2003.

TS:n puolustukseksi voi tietysti sanoa, ettei vielä tuossa vaiheessa ollut tiedossa, mihin Jäätteenmäki kritiikkinsä perusti. Siihen meni vielä kolme päivää.

VUOTO ILTAPÄIVÄLEHDILLE

Ilta-Sanomat ja Iltalehti saivat 10.3.2003 pyytämättä ja yllättäen kopiot kahdesta UM:n salaiseksi leimatusta asiakirjasta. Ensimmäinen käsitteli Paavo Lipposen tapaamisia 9.12.2002 presidentti Georg W. Bushin ja varapresidentti Richard Cheneyn kanssa. Toinen käsitteli USA:n varaulkoministeri Marc Grossmanin briifaustilaisuutta.

UM teki asiasta rikosilmoituksen. Poliisitoimet käynnistyivät siis nimenomaan ip-lehdille suunnatusta vuodosta. Poliisikuulustelussa IS:n toimittajat aikanaan arvioivat lehden saaneen kokonaiset asiakirjat, ei vain niistä tehtyä muistiota, kuten sittemmin, myös poliisitutkinnassa, osoittautui olleen Jäätteenmäen laita. Ilta-Sanomissa prosessin teksteistä pääosan teksteistä kirjoittanut toimittaja Pekka Ervasti esittää asian kirjassaan "Irakgate" samoin. IL:n toimittaja vetosi lähdesuojaan ja kieltäytyi vastaamasta poliisin kysymyksiin.

Se, että asiakirjat olivat kokonaisuudessaan IS:n hallussa, ei siis ole huhu, vaan toimittajien poliisitutkinnassa kertoma, jonka UM:n kommentit vahvistivat. Se, että ne olivat tämän vuoksi myös HS:n käytettävissä on toki päättelyä, mutta tämän tasoisessa jutussa olisi naivia uskoa toisin. Ainakaan oma-aloitteisesti.

Tuoreeltaan 11.3.03 iltapäivälehdet julkaisivat pieniä otteita asiakirjoista. Ne uutisoivat, että Bush "ylisti Suomea hyväksi yhteistyökumppaniksi ja kiitti Suomen hallitusta Irakin tilannetta koskevista kannanotoista ja liittymisestä koalitioon". "Lipponen puolestaan kiitti Bushia johtajuudesta pyrkimyksissä rakentaa kansainvälistä koalitiota". Ne kertoivat myös, että "Lipponen kiitti Bushia globaalista johtajuudesta" terrorismin vastaisessa toiminnassa.

Molemmat ip-lehdet selostivat myös Grossmanin tilaisuutta. IS antoi tosin enemmän tilaa Max Jakobsonille, jonka mielestä Jäätteenmäen kritiikki "on hakemalla haettua saivartelua". Grossman-tilaisuus oli Jakobsonin mukaan tavallinen tiedotustilaisuus: "On hyvä käydä kuuntelemassa, mitä sanotaan. Aivan typerää on kuvitella, että osallistuminen merkitsisi liittymistä USA:n liittolaiseksi", hän väitti. Virheellisesti, kuten kohta näemme.

IL oli kriittisempi: "Grossmanin isännöimää tilaisuutta kutsuttiin nimellä "coalition briefing". Jo nimitys kertoo, että kyseessä ei ole tavanmukainen tiedotustilaisuus vaan paremminkin eräänlainen koordinaatiokokous".

Muut lehdet uutisoivat ja kommentoivat vuotoa seuraavana päivänä. Perin mielenkiintoista oli, että Jakobsonin lausuntoja IS:ssa lainattiin usein laajemmin kuin tietoja asiakirjoista. Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Paavo Lipponen selittivät USA:n edustajien ymmärtäneen asiat vähän väärin, ja saivat selityksensä läpi mediassa liki kritiikittä.

"Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan muistio tarkoittaa tilannetta, jossa Suomi, kuten käytännössä lähes kaikki muutkin maat, liittyi laajaan terrorismin vastaiseen koalitioon", selosti Turun Sanomat 12.3.03. Kalevan pääkirjoitus toisti saman Tuomiojan lausunnon, mutta osoitti hieman ymmärtämystä myös Jäätteenmäelle:

"Jäätteenmäellä ei selvästikään ole ollut tarkkoja tietoja asioista ainakaan siinä vaiheessa kun hän otti hallituksen tulilinjalle Irakin tähden. Julkisuuteen vuodettu salainen raportti tekee kuitenkin Jäätteenmäen kritiikin ymmärrettävämmäksi".

Grossman -tilaisuus selitettiin yleisesti, Jakobsonia mukaillen, tavalliseksi tiedotustilaisuudeksi. Syntyi vaikutelma, että toimittajat ajattelivat Jäätteenmäen käyvän vaalikampanjaa ja olevan siksi epäluotettavan, mutta uskoivat ehdokkaiden Lipposen ja Tuomiojan puhuvan totta viran puolesta ja Jakobsonin muuten vain. Voi kysyä, ovatko toimittajat todella näin sinisilmäisiä, vai tehtiinkö vähän tarkoituksenmukaisuusvalintaa.

HYMYN PALJASTUS

Helmikuussa 2004 Hymy julkisti koko UM:n muistion Lipposen tapaamisista Bushin ja Cheneyn kanssa. Ilmeni, että Bushin kiitokset Suomen liittymisestä koalitoon oli kirjattu Irak -otsikon alle. Irakista keskusteltaessa "Lipponen kiitti Bushia johtajuudesta pyrkimyksissä rakentaa kansainvälinen koalitio". Keskustellessaan Cheneyn kanssa Irakista "Lipponen totesi yhteistyön olevan tärkeää koalition säilyttämiseksi". Kyseessä on siis Suomen UM:n muistio. Nyt oli kiistatonta, että Tuomiojan ja Lipposen selitykset väärinkäsityksestä, Irakin sekoittamisesta terrorismi-koalitoon, olivat perättömiä.

Toki Lipponen kiitti Bushia myös siitä että "Yhdysvallat päätti viedä Irakin kysymyksen YK:n käsiteltäväksi", mutta silti hänen puheidensa ja UTVA:n 4.12.02 kannanoton välillä on ristiriita. UTVA ilmoittautui mukaan vain YK:n toimintaan, ei USA:n johtamaan koalitioon.

Vaikka median v. 2003 toistelema väite, "Suomen linja ei ole missään vaiheessa ollut epäselvä: tuemme YK:ta" (Kaleva 14.3.2003), oli sinällään tosi, siitä hiukka kiusallisesti unohtui pois, ettei epäilyksen ja eikä Jäätteenmäen esittämän kritiikin kohteena ollut Suomen, vaan Lipposen linja, joka mitä ilmeisimmin oli ollut osin eri kuin muilla ulkopolitiikan päättäjillä. Myös Pekka Ervasti viittaa "Irakgate" -kirjassaan tähän ristiriitaan:

"Lipponen laski, että Yhdysvallat hyökkää Irakiin joka tapauksessa, ja Suomi voi vain tukea hyökkäystä. Hän uskoi, että YK antaa lopulta valtuutuksen sotilastoimiin. Ulkopoliittisen johdon keskusteluissa Lipponen vastusti jokaista sellaista ratkaisua, joka oli ristiriidassa tämän hyökkäysteorian kanssa, eräs asiantuntija tulkitsee". [Lipposen ennustus meni joka kohdaltaan pieleen. Epäilen, että "Suomi voi vain tukea hyökkäystä" edusti vain hänen omaa mielihaluaan].

Ristiriitatulkinta saa tukea Lipposen puheesta SDP:n puoluevaltuustossa. "Vielä ei edes tiedetä mitä mieltä [YK:n] turvallisuusneuvoston pysyvät jäsenet lopulta ovat", hän väitti (Aamulehti 5.3.03). USA:n hyökkäys alkoi vain pari viikkoa myöhemmin.

Hymy paljasti myös sen, mistä iltapäivälehdet olivat täysin vaienneet, Lipponen oli kaupannut varapresidentti Cheneylle AMOS-kranaatinheitinjärjestelmää. Aseviennissä Suomen ulkopolitiikan keskeinen opinkappale on, ettei aseita viedä kriisialueille eikä sotaakäyviin maihin. Lipponen poikkesi tästä periaatteesta.

Pekka Ervasti selittää IS:n vaikenemista kirjassaan: "niiden kauppaamisesta Yhdysvaltoihin oli tiedotusvälineissä ollut useita juttuja jo aikaisemmin. Se ei ollut enää uutinen". Selitys haiskahtaa selittelyltä. Ei Patrian pyrkimyksiä myydä AMOS Yhdysvaltoihin kovin näkyvästi oltu uutisoitu, mutta se ei ole pääasia. Kun Lipponen tarjosi niitä samassa yhteydessä, jossa osapuolet kiittelivät toisiaan Irakin vastaiseen koalitioon osallistumisesta, Amos -tarjous sai aivan uuden merkityksen.

Hymyn paljastus muutti tilanteen lopullisesti, eikä media voinut enää puolustautua tiedon puutteella. Jäätteenmäki oli osunut Washington-keskustelujen arvioissaan hyvin lähelle totuutta. Sen sijaan Lipponen ja Tuomioja olivat antaneet medialle perättömiä lausuntoja, vastoin parempaa tietoaan. Tästä median valtaosa kuitenkin vaikeni.

MARTTI FAVORININ TODISTAJALAUSUNTO

Lisää tärkeää aineistoa tuli julkiseksi, kun oikeudenkäynti Jäätteenmäkeä ja Martti Mannista vastaan alkoi 3.3.2004. Esitutkinnassa poliisi kuuli todistajana UM:n tietohallintojohtaja Martti Favorinia. Grossman-muistiosta hän totesi:

"Koko asiakirja ja jopa sen olemassaolo on salaista. Tältä osin ei haluta kertoa edes sitä, että Suomi on ollut mukana tällaisessa tapahtumassa. Esimerkiksi Ruotsin ei haluta tietävän tällaista, koska siitä saattaa olla haittaa Suomen ja Ruotsin välisille suhteille".

Favorin lausunto nykäisi maton Max Jakobsonin maaliskuussa 2003 tarjoilemien selitysten alta. Sekä Jakobsonin väittämä "tavallisesta tiedotustilaisuudesta", että Favorinin lausunto eivät voi olla totta, jompikumpi on väärässä. Favorin puhui poliisikuulustelussa todistajana, totuusvelvollisuuden sitomana ja rangaistusuhan alaisena. Elekäläinen Jakobsonilla ei ollut lehdille puhuessaan edes poliittista vastuuta.

Oikeudenkäyntiselostuksissaan media kuitenkin vaikeni Favorinin lausunnosta lähes täysin. Se oli kaksinverroin outoa, sillä lausunto on esitutkintapöytäkirjan ainoa kohta, jossa vuotojen aiheuttamia vahinkoja - jotka puolestaan olivat peruste syytteille - edes yritettiin perustella.

Elokuussa 2003, pari kuukautta Jäätteenmäen eron jälkeen, Erkki Tuomioja väitti STT:n haastattelussa, että "Jäätteenmäki olisi saanut Irak-tiedot pyytämällä" (HS 17.8.03). Olisiko, oli poliisi kysynyt kuukautta aikaisemmin Favorinilta:
"Vastaus olisi ollut kielteinen", arvioi Favorin. Myös tämän lausunnon media sivuutti.

TOIMITTAJAT JAHTAAVAXUOTAJAA

"Oppositiojohtajana ja pääministerinä Jäätteenmäki on viljellyt pitkin kevättä puolitotuuksia tai valheita Irak-kiistan ympärillä", väitti Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen 20.6.2003, Jäätteenmäen jouduttua eroamaan pääministerin paikalta. Virkkunen oli osin oikeassa, mutta moralisoinnista vei terän se, että maan suurin sanomalehti oli katsonut läpi sormien Lipposen ja Tuomiojan pitkin kevättä viljelemiä puolitotuuksia tai valheita. Median suhtautumisessa toisaalta demarijohtajien, ja toisaalta Jäätteenmäen vilppiin on dramaattinen ero.

Eduskuntavaalien 2003 jälkeen media keskittyi etsimään vuotajaa. Toimittajat olivat kuitenkin tässä kaksinaamaisia. Se vuoto, joka käynnisti poliiisitutkinnan, eli IS:n ja IL:n saamien asiakirjojen alkuperä, ei kiinnostanut. Kaikki vaiva suunnattiin sen selvittämiseen, mistä Jäätteenmäki sai tietonsa. Tätä tilannetta Jäätteenmäki ei sitten hallinnut lainkaan, vaan päätyi sekaviin selityksiin, ja sitä myöten katastrofiin. Jäätteenmäki avustajineen osoitti ällistyttävää ammattitaidottomuutta, mutta se ei todista median (eikä Lipposen) peliä puhtaaksi.

Jäätteenmäen kujanjuoksu alkoi IS:n 8.5.2003 julkaistusta artikkelista "Salainen Irak-muistio vuoti ensimmäiseksi Jäätteenmäelle?" Asian esittäminen kohu-uutisena, kuin uutena tietona oli kahdella tapaa erikoinen ratkaisu. Jäätteenmäki oli kertonut salaisista asiakirjoista jo ennen vaaleja, ainakin MTV3:n vaalitentissä 6.3.2003. Lehdet kertoivat tentin jälkeen: "Jäätteenmäki perusteli näkemyksiään haltuunsa saamillaan asiakirjoilla" (Aamulehti 7.3.03). Mitä muuta kuin salaisia tällaiset asiakirjat saattoivat olla?

Yhä pahempaa, IS uutisoi asian jo 15.3.03 , päivää ennen vaaleja, liki samalla otsikolla "Jäätteenmäki paljasti ensin tietoja salaisesta raportista". Otsikko kuvaa hyvin artikkelista välittyvää hätäännystä, joka saattoi olla seurausta alkavasta, alunperin nimenomaan IS:ään ja IL:ään kohdistuvasta poliisitutkinnasta. Artikkeliin oli haastateltu Anneli Jäätteenmäkeä, jolta lähes kerjättiin Irak-kritiikin peruuttamista. Sitä kerjäsi toimittaja, jolla oli täydelliset kopiot keskeisistä asiakirjoista. Perin mielenkiintoista.

Kaikkiaan median vuotajajahti osoitti, että suuri osa toimittajista piti tärkempänä sitä mistä Jäätteenmäki sai tietonsa, kuin sitä mitä Washingtonissa todella tapahtui. Tärkeysjärjestys on outo. Juha Keskinen totesikin Iltelehdessä 12.3.2003: "Kun oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäki nosti esiin Irak-politiikkamme ristiriitaisuudet, monet poliitikot ja lehdet kiiruhtivat tuomitsemaan hänet. Asian selvittämisestä ei niin tuntunut väliä olevan."

Toimittajat osoittivat lisäksi kaksinaismoraalia suhtautumisessa salaisiin asiakirjohin. Tiedotusvälineet tuskin ovat jättäneet julkaisematta yhtään salaista asiakirjaa sillä perusteella, että sen vuotaminen on ollut rikos - tällaisilla paljastuksilla pikemminkin ylpeillään. Irak-jupakassa asia oli päinvastoin, vuotajan teon rikollisuudella iskettiin raskaasti Jäätteenmäkeä. Salaisista asiakirjoista otteita julkaisseet iltapäivälehdet olivat sankareita, Jäätteenmäki roisto. Mitään selitystä tähän epäloogisuuteen ei ole koskaan esitetty.

Professori Keijo Korhonen kommentoi 16.5.2003 kolumnissaan mm. Ilkassa Jäätteenmäen asemaa: "Kun Lipposen keskustelumuistiot laadittiin, kansanenedustaja Jäätteenmäki ei ollut hallituksen jäsen. Hän ei ollut ulkoministeriön virkamies eikä millään muullakaan tavalla virkavastuuasemassa. On yhdentekevää, vilauttiko hän journalisteille omia muistiinpanojaan vai suoraa kopiota Lipposen Washingtonin-muistiosta. Riippumatta siitä, miten Jäätteenmäki oli tiedot haltuunsa saanut, hänellä oli täysi oikeus saattaa silloinen pääministeri poliittiseen vastuuseen tekosistaan".

Korhosen argumentti on loogisempi kuin median uusmoralismi. Näin siitäkin huolimatta, että Jäätteenmäeltä oli ehdottomasti poliittinen virhe hankkia vuotaja presidentin kansliasta. Hänellä oli täydet mahdollisuudet päästä pääministeriksi, jonka täytyy pystyä luottamukselliseen yhteistyöhön presidentin kanssa. Oman tiedottajan hankkiminen presidentin kansliasta, preseidentin selän takana, ei ollut kovin välkky idea.

Viikonvaihteeksi: tunsimme chin keskuudessamme

Toiset todellisuudet olivat 1970-luvulla jotenkin enemmän läsnä kuin esimerkiksi nykyään. Nähtiinhän silloin ufojakin, HS maalailee tuosta paskanheittäjä Arto Halosen Magneettimies-elokuvasta.
Paskaa, paskaa, ihmisen paskaa. En voi mitään, mutta nämä jumalanteatterilaiset ovat jääneet näin mieleeni paskankäsittelystä Oulun kaupungin teatterista. Se oli yhtenä 1980-luvun nuivista vuosista.
Miten se olikaan niin hengetöntä ja nuivaa? Ilman sitä pohjaa ei tuota, mitä Leena Virtanen kirjoittaa varmaankaan voitaisi tunnistaa todeksi, ja ei olisi mahdollista verrata aikakausia keskenään.
Silloin Chi toimi vielä maanpiirissä, kosminen energia, joka ravitsee lapsensa. Kaikki, jotka tunsivat tämän todellisuuden henkisen voiman värittävän ja rauhoittavan läsnäolon olemuksessaan, kaipaavat sitä. Asian, kun otan puheeksi, olen kuullut jopa parahduksia.
Ontologinen kysymys, josta ei ole paljon puhuttu.
Mutta kun aloin kysellä, ilmeni että on sitä hyvinkin mietitty, miten maailma muuttui henkisenä kokemuksena kun vallankumouksellisen mystiset vuosikymmenet menivät ohitse.
kuvasiteerauslähde.

Sopupeli natsien kanssa ei unohdu

On ainutlaatuista Euroopassa, että Suomessa voidaan yhä ylistää natsi-Saksan johtajan Adolf Hitlerin aseveljeä, ruotsalainen kirjailija Henrik Arnstad /hs.
Rankaa variskin, kun pohjat poseeraavat niissä yhteiskuvissa, ja meikäjannut ne esittelevät niitä pokkana siellä ja täällä ulkomaisille vierailleen kuin mitään.
Arnstad ei välttämättä tiedä kaikkea, miksi laitavasemmisto, esimerkiksi Esko-Juhani Tennilä pitää Mannerheimia "monipuolisena henkilönä", ja harkitsee stundmanin hommia jos joskus Harlin-Selin produktion saa leffansa teon käyntiin.

Ruåttalainen väittää Hitlerin jopa ehdottaneen v. 1939 rajojen ottoa, mutta suomalaisten halunneen ryhtyä valtaamaan Suur-Suomea. Mahdollista sekin, ja siksi ehkä natsit noita karttoja uusista rajoista kyselivätkin.
Panin kyssän (turhaan) , onkoo tuosta oikeaa lähdettä,
että natsit jopa yrittivät hillitä suur-suomi-hörhöjämme pyrkimyksissään?

Tämä maa on minun

Istun tässä baaritiskillä pitämässä päänsisäistä palaveria. Joku asiakas ja the baarimikko just tuossa juorusivat jostain henkilöistä, kapakoissa pyörinyt, jonka ilmisesti mäkin tunnen, pälyilystä päätellen: "Oli jo Henkan aikaan (tään mestan paikalla) aika deegun oloinen .."
Juu,
ovatkohan itte milloin viimeksi peiliin vilkaisseet?
menopaussi puhuu, ja siellä puhutaan asiaa.
Lisäksi tässä hiljan kuulin n. 125 v. vanhan juorun, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Juhani Aho tuli v. 1886 toimittajasi Savo-lehteen, ja Minna-ressu ei tajunnut että sillähän oli pieni varaus päällä, ja luuli vapaaksi riistaksi. Tulehtuma kaupungin eliitissä ja älymystössä.
Varmaan saisi suuruuksista, sitä he olivat, sellaisen aikamme ihmissotkusarjan, kesti jotain kaksi vuotta. Monesti mietinkin erästä Vänärillä kiveen hakattua juttua. Se on tuolta ajalta. Kivi on kova dokkari.
Hyvää jazzia, ja illalla Tokela ottaa skittan käteen, akustisesti, en ole kuullut.
Täältä tähän.

kuva: joku äkisti vähän saman näköinen tiski.

Alla: Elisabeth Järnefelt, kolmiodraaman osapuoli.

Avaruudessa jotakin vaalirahakohuakin suurempaa

G
a
l
a
k
s
i
e
n
r
a
k
k
a
u
s
Galaksien törmäys kaukaisuudessa näkyy tässä Esan avaruusteleskooppi Hubble ACS:n kuvassa. Valon tänne ehtiessä näyttää, että hävitys olisi loppuvaiheessaan, ja uusi alku rakentumassa. Tuon arvion mukaan 250 miljoonan valovuoden päässä (jos oletetaan että ulkoavaruus on kolmiulotteinen) jossain ravun tähtikuvion kätköissä.
sarja.
Huima mittakaava: törmänneiden galaksien sadat miljardit tähdet ovat sulautuneet yhteen yhdeksi jättimäiseksi tähtiryhmäksi, nimeltä NGC 2623, jonka keskuksessa toimii valtavan kokoinen mustaksi aukoksi kutsuttu gravitaatiovoiman keskus, missä aine katoaa ei-aineelliseen muotoon, rinnakkaistodellisuuteen, jonka Stephen Hawkingin esitti matemaattisena teoriana.

Lakiin vedotessa olisi hyvä olla laki selustassa

-Kansainvälisen lain perusteella syyttäjä vaatii Paavo Salosen luovuttamista, syyttäjä Vladimir Markin sanoo uutistoimisto Interfaxin haastattelussa.
Kyse on julkisuudessa paistatelleesta tapahtumasarjasta, jossa suomalaismies kaappasi puolivälissä huhtikuuta takasin Suomeen aiemmin Venäjälle kaapatun poikansa, ja tuli rajan yli poikansa kanssa Suomeen diplomaattiauton takakontissa.
Suomi on useaan kertaan suostutellut Venäjää ratifioimaan kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen, mutta turhaan.
Nyt se soppari olisi tarpeen, sillä ei ole olemassa toista yhtä vahvaa luovutussopimusta. Suomella olisivat vaihtoehdot vähissä, jos Venäjä olisi toiminut oikeusvaltion lailla ja varautunut tällaiseen(kin) tilanteeseen.
Toisekseen mies joutuu Suomessa syytteeseen teoistaan.

Medianäytelmä joka on jo, paisuu kuin vehnästaikina, selkkauksena vakavimmasta päästä Suomen ja Venäjän välillä.
Oikealla siteeratussa kuvassa muuan asiassa aktiivinen, akateeminen yksityishenkilö.

Viimeinkin, HPB

Sanojen kieltäjä on valepukuinen kirjojen polttaja.
Seuratkaa korkeita korulauseitani.
Wikipedian on viimein avannut asiallisen suomalaisen sivun Helena Petrovna Blavatskysta. Edellinen oli tyylistä sekä vääristä & vääristelevistä tiedoistaan päätellen lähinnä läntisen uskisfundamentalismin heiniä. Häpeäksi koko Wikipedialle, ja seurasin, kuinka kauan sivu voi tuolta näyttää.
Hyvä, vaikka kuten tiedetään, näissä dissaukissa lyövät kättä selkäinsä takana materialistit ja uskonfundat. Eli edelliset eivät välttämättä ole halukkaita puuttumaan jälkimmäisten tohotukseen muuta kuin siltä osin, jos ja kun he vääristelevät kovan luonnontieteen tutkimustuloksia omiin tarkoituksiinsa. Toivottavasti Blavatsky-sivu pysyy nyt tuossa kuosissaan.
HBP puhui myös itse (pyrkijöille):
Salatieteessä vallitsee kummallinen laki, jota on todettu ja todistettu tuhansien vuosien kokemuksella; eikä se — tuskin ainoassakaan tapauksessa — ole jäänyt todistusta vaille niinä vuosina kun Teosofinen Seura on ollut olemassa. Niin pian kuin joku lupautuu "pyrkijäksi", esiintyy määrättyjä okkultisia seurauksia. Näistä ensimmäinen on se, että kaikki, mikä on piilossa ihmisen luonnossa, paiskautuu pinnalle: hänen virheensä, tapansa, ominaisuutensa tai tukahdetut halunsa, olkoot ne hyviä, huonoja tai siltä väliltä.
Esimerkiksi jos ihminen on turhamainen, aistillinen tai kunnianhimoinen — joko perimiltään taipumuksilta tai karmallisista syistä — nämä paheet purkautuvat varmasti näkyviin, vaikka hänen olisikin onnistunut tähän saakka niitä salaamaan tai tukahduttamaan. Ne nousevat vastustamattomasti pinnalle, ja hänen täytyy taistella sata kertaa kovemmin kuin ennen, kunnes hän tappaa kaikki sellaiset taipumukset itsessään.
Jos hän toiselta puolen on hyvä, antelias, siveä ja pidättyväinen tai jos hän omaa minkä tahansa tähän saakka uinailleen ja salatun hyveen, pyrkii sekin päivänvaloon yhtä vastustamattomasti kuin kaikki muukin. Siten sivistynyt ihminen, joka kammoten pyhimyksen mainetta pukeutuu naamioon, ei enää kykene salaamaan oikeata luontoaan, oli se alhainen tai jalo.
Tämä on muuttumaton laki okkultismin alueella. Sen vaikutus on sitä huomattavampi, mitä vakavampi ja vilpittömämpi pyrkijän halu on ja mitä syvemmin hän on tuntenut lupauksensa todelliseksi ja tärkeäksi.
suom. Pekka Ervast, Ruusu-Risti — 01/1932

Siinä väittäjä missä uskoja

Uutisen kirjoittanut toimittaja ei ollut tarkistanut valokuvaajan kertomuksen toden-
peräisyyttä muista lähteistä, Helsingin hovioikeus katsoi punnitessaan uutista, joka koski oikeustieteen tohtori Kari Uotin käyttäytymistä oikeustalolla.
Väärän uutisen mukaan hän olisi äsähtänyt valokuvaajalle, ja esittänyt tälle uhkauksen kurittamisesta. Hovioikeus ei löytänyt väitteille näyttöä ja piti niitä loukkaavina. Rapsahti molemmille, sekä kirjoittajalle että tälle juttua iskeneelle kuvaajalle.
Pikku juttu, jossa kuitenkin vaaditaan tarkistamaan "kertomuksen todenperäisyys muista lähteistä."
Herää enää kysymys, miten suuri pitää uutisaiheen olla, että tämä looginen, ja sanomattakin selvä sääntö, voidaan panna syrjään?
En tiedä.
Isoista asioista tulee mieleen erikoinen muslimitaistelija Osama bin Ladenin piiritys ToraBoran vuoristossa Afganistanin ja Pakistanin rajalla vuoden 2001 joulukuussa. Tämä muka huippukohde saartorenkaan sulkeneiden sotilaiden oli pakko päästää pakenemaan ilman että laukaustakaan ammuttiin. Se oli heidän maineensa.
En julistanut uskomatonta tietoa, toinen lähteistäni oli nk. suora, ennen kuin sain varmennettua faktat vähintään kahdesta toisistaan riippumattomasta lähteestä. Siihen meni aikaa, mutta lopulta toimi.
Eivät ihmiset tähän osaa suhtautua, liian suurta, kai, mutta se on eri asia.
Toinen seikka, jota en ymmärrä. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen sanoi tv-uutisissa, ettei olisikaan olemassa sääntöjä tiedon varmentamisesta.
Häh? ja siinä asemassa.
Vaikka ne tiedon julkaisemisen ehdot seisovat jo 100 vuotta vanhassa toimittajan huonetaulussa, kaikki tarpeellinen, ne osaa nuo pöntöt hovioikeudet lotikoida perusteiksi tärkeileviin pikku ratkaisuihinsa, ja sääntöä noudattavat myös ne, joille pitävän tiedon hankinta on rankka elinehto: usein ylikansallisessa asemassa toimivat salaiset tiedustelupalvelut.

Puuttuu pohjakosketus?

Amerikassa on tiukat säännöt lahjonnasta hallinnon palveluksissa oleville virkamiehille. Muistuttaa muuan sinänsä harmiton tapaus, jossa Suomen presidentti tiedusteli avaruudessa matkanneelta Nasan astronautilta, suomalaissukuiselta, ikävöikö tämä suomalaista saunaa? Mies miettiikin saunan rakentamista tulevaan taloonsa, ja nyt tämän seurauksena Nasa on joutunut teroittamaan Finprolle sääntöjään.
Voi vaikuttaa hieman ...
Mutta ne eettiset ohjeet eivät ole ylivarovaisia, vaan tarpeeseen sorvattuja. Tuo yhteiskunta on nähnyt kokenut korruption kouriintuntuvana rappiona, mutta toisin kuin monet muut suurvallat, pystynyt siitä omin voimin pitkälti puhdistautumaan.
Me perästä tulevat maat voisimme ottaa ilmaiskeksi mallia heidän empiirisesti toimivaksi todetuista eettisistä premisseistään.
Ei taida vain maistua, mitä tänäänkin tuota poliitikkojen venkoilua Tarastin toimikunnassa seurasin.
Kuten kaikessa muutoksessa, alennustilan pohjaa, joka vasta mahdollistaa todellisen muutoksen, ei ole vielä nähty.
Ei.
kuva: Chris.

"Voin lopettaa milloin tahansa"

Tarastin toimikunnassa äänestetään firmoista ja ketjuttamisesta.
Eivät ne vähällä annan periksi puoluerahoituksesta juopuneet - kuin alkoholisteja, jotka juovat enemmin itsensä hengiltä kuin ottavat kuullakseen järjenäänen.
STTn mukaan toimikunta äänestää, pidetäänkö puolueiden tai sen omistamien yritysten ja säätiöiden liiketoiminnasta tai sijoituksista koituvia tuloja omina varoina vai ulkopuolisena tukena. Rahoituksensa hankkimisen yhtiöittämisessä on kunnostautunut varsinkin kokoomus, joka on suhtautunut nyrpeästi sen omistaman yritysryppään toimintaan puuttumiseen.
Äänestykseen joutuu julkisuudessa paljon esillä ollut nk. ketjuttaminen, ja josta voidaan käyttää myös nimityksiä, simulointi ja rahanpesu, eli hyffen alkuperän hävittäminen.

Facebook vaaditaan taas tilille

Facebookin ja muutaman muun suharisivun usein ilmestyvistä älykkyystesteistä ja kilpailuista noussee jonkinmoinen juttu Suomessa, uutisoi KL.fi, ja osoittaa F:n lisäksi pari muutakin hyväkästä, kuten Amsterdamiin rekisteröidyn R&D Median Zemgon.
Suomalaisten sinisilmäisyys on ongelma, arvioi Kuluttajaliito. Sen mukaan huijauksen tunnusmerkit täyttyvät, sillä testien ja kilpailujen yhteydessä ei mainita palvelun hinnoista.
Kuluttajalle on voinut tulla jopa useiden satojen eurojen lasku. Homma toimi niin, että käyttäjä vastaa ensin tietokysymykseen, ja sen jälkeen häntä kehotetaan antamaan oma kännykkänumeronsa.
Ei ihan rehelliseen toimintaa.
Kännyyn tulee viesti, jossa kehotetaan vahvistamaan osallistuminen. Kuluttaja voi kuvitella, että viestissä pyydetään vahvistamaan halu osallistua kilpailuun. Taas vastaamalla viestiin kuluttaja hyväksyykin itse asiassa sen, että hänelle lähetetään jatkuvasti maksullisia viestejä.
Kuluttajaliiton mukaan laskuja on tullut myös alaikäisille, sekä prepaid-liittymiin. Zemgo ei tarkista pelaajien ikää.
Ei hyvä, mutta mielenkiintoista nähdä, kuinka viranomaiset menettelevät kun vastassa on tämän luokan ylikansallinen toimija (omine juristiarmeijoineen).

Kaipaan niin klassista, sit´ei moni tiedä

Ja kas Classic Radion taustayhtiö töppäsi elokuun lopussa toimilupansa, ja lakkas vain kuulumasta. Tosin itse lafka ilmoitti vain digitalisoineensa lähetyksensä, eli kuuluu netin kautta. Ei mikään yllätys, olihan se firman tj. jo aiemmin julkisuudessa.
Suomessa luvat jakaa valtioneuvosto, ja etusijalla on klassista musiikkia ja siihen liittyviä ohjelmia lähettävä hakija. Millähän jutuilla ennen muuta Ylen MOT-ohjelman kautta julkisuuteen tullut Kustannusosakeyhtiö Koivuniemi aikoo höystää soittotarjontaansa?
Onneksi "Jumala suuri, koska loi viikossa" -kretsulinjan vanha tukimies Hannes Manninen (kesk.) ei ole enää jakamassa siinä Smolnan pöydässä.
Koivuniemen herran lisäksi kisaavat Sanoma Entertainment, NRJ Finland, SBS Media, Classicus, ja vielä joku Pohjois-Satakunnan Viestintä. Näistä tiedä, mutta tuo pieni Classicus Oy, joka on musiikkilehti Rondon kustantaja tuntuisi varmalta, aatteelliselta ja kunnianhimoiselta valinnalta, ja mitä tiedän, hoitavat asiansa.

Minne saa lähettää kannatuskortin?

Kuvasiteeraus, Kuhmo, v. 1987, Anja Lechner, sello, Rosamunde-kvartetista. kuva: Arto Tulima.

Suomen tv pahanteossa

Olo Raivolan rysäpöksyissä on todella miellyttävä, esittelijä vakuuttaa: jos sukkahousut ovat lyhytkoipiselle morsiamelle epäsopivat, siihenkin löytyvät lääkkeet.
Viron Neuvostotasavalta suuntasi Suomenlahden tälle puolen omaa ohjemaansa, johon tuli palautetta. Heikkenevä ja väsynyt Neuvostoliitto, jota KGB kai jo salaa purki, ei enää jaksanut ärjähdellä asiasta.Velipuolikuu (1983–1984) oli muuten sketsisarja, jossa ensimmäisenä esiintyi virolaisittain suomea murtaen sukkahosumainos. Pirkka-Pekka Petelius ja Kari Heiskanen sukkahousuissa, niitä esitellen. Sitten vasta rysäpöksyt.
:D
(Tehtaankatu ei näille nauranut)
Moni virolainen kuuntelee äimänä, ja sen on ihan vaikea käsittää, että täällä eleltiin myös ilman lihansyöntiä, Dallasia ja pornoelokuvia - vaikka ne olivat tarjolla, ja enemmänkin.
1. Emmanuellen nyt saattoi katsoi melkein elokuvanakin. Se ei ole nykymittapuun kummoinen pornoelokuva, vaan lähinnä dekadenssin kuvaus, ei edes epäonnistunut.

Sunnuntain Ykkösdokumentti, Jaak Kilmin pitkä dokkari Disko ja ydinsota, Eetriüksus, esitti miten Neuvosto-Virossa Suomen televisio avasi ikkunan "unelmien maailmaan". Vallanpitäjät eivät yrityksistä huolimatta pystyneet lähetyksiä sulkemaan, ja halusivatkokaan todella, koska maassa toimi dokkarin mukaan salainen mediatutkimuslaboratorio.
Se "todellinen naurupommi" oli kai solhoosi joka huipputuloksensa palkaksi esitti järjestelmälle, että myöntää luvan Suomen töllön katseluun.
Suomen tv:n hyvinkin voidaan katsoa ohessa vaikuttaneen (kats. esim. Karl Vainon kommentit) tuohon lopunajan prosessiin, joka alkoi v. 1979 Puolasta, NKP:n yritettyä turhaan estää katolisen kirkon pään vierailu maassa.

Katse kääntyy profiloinnin mestariin

EU:n tietosuojaryhmä huomioi viimein Facebookin. Oikeaan suuntaan ovat oikeusvaltioiden viranomaiset matkalla, ja systemaattisesta F:n profiloinnista ymmärtämättömien kuluttajien asialla.
Palveluhan paljastaa käyttöehdoissaan, että se voi kerätä tietoja käyttäjistään myös ulkopuolisista lähteistä, kuten muista pikaviestimistä, blogeista ja sanomalehdistä. Tämän lisäksi palvelu plaraa tietoja mm. muiden käyttäjien valokuvamerkinnöistä.
Käyttäjätietoja tämä profiloinnin mestari luovuttaa kolmansille osapuolille. Ne ovat esimerkiksi mainoslinkkejä hallinnoivia palveluntarjoajia, jossa Facebook häärii mukana, se takaa yhteistyökumppanille pääsyn käyttäjän henkilökohtaisiin tietoihin.
Käyttäjä on sopimusehtojen kanssa aika heikoilla, jos hän vaatii katumapäälle tullessaan, ettei hänen elämästään saa tehdä esimerkiksi elokuvaa, huomauttaa tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.
Jos henkilökohtaisiin tietoihin on annetaan pysyvät ja peruuttamattomat käyttöoikeudet, ovat valitusmahdollisuudet perästäpäin varsin rajalliset.
Näin onkin.
- Ymmärtävätkö kuluttajat, että heitä profiloidaan markkinoinnin kohdentamiseksi, Aarnio kysyy.

Itse en kuitenkaan pidä sääntökikkailua ja profilointia kaikkein vastenmielisimpänä piirteenä F-hiekkalaatikossa; sen separoivat sosiaaliset rakenteet edustavat mieluumminkin syvästi vääristynyttä kauniit ja rohkeat -maailmankuvaa. Mutta toki perseestä ovat nämä sopimuksellisetkin kysymykset sekä yleinen urkintamatoalustana toimiminen.

kuva: www.jokikumpu.com

Ne mitään tutki.

löysien julkis-
instituutioiden toiminta on, ymmärrättehän, lopulta varsin passiivista - vaikka muuhun joskus pyritäänkin, julkistetaan vain se tavalla tai toisella käsiin saatu tieto; Ylen ja STTn tekemissä tutkivan journalismin kokeiluissa on yhteneviä piirteitä. He ottavat vastaan tiedotusvälineitä kiertäneen lähteen, koska muut ovat jo haistaneet palaneen käryä.
Esimerkiksi, miksi ette puhu poliisille, jota sitten mieluusti haastattelisin asiasta, olisi ihan hyvä lähtökyssä.
Oikeastaan tuossa tilanteessa lähde olisi tutkittava, otettava etäisyyttä siihen, laadittava ensimmäisenä strategia, kuinka uutisvälineelle tarjottuja tietoja voidaan varmentaa, ja saada selville lisää tietoa, ja taas varmennettava se useammasta kuin yhdestä lähteestä. Viikkoja, satoja puheluja, käyntejä, kenties lounaita.
Ylen MOT on ehkä hieman asia erikseen. Sekin tosin on tehnyt samaa, ja esim. kerran söi kädestä Vapon jakamaa pseudoinformaatiota turpeesta, sekä määrällistä että laadullista, jonka julkisti faktana kysymättä keneltäkään mitään (kävin mailikeskustelun asiasta ko. toimittajan kanssa). Voi käydä noinkin kun konna tiedetään edeltä. Ja valtiolliset luottavat vain toisiinsa.

Mutta näinkin vakavassa asiassa, mistä kuva kertoo, Henrik Karlsson hs.fi, huitaisu romahduttaa vain koko skuupin, kääntyy itseään ja koko journalismin yhteiskunnallista asemaa vastaan.
Muutos on käynnissä.
Vai mitä sanotte Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen tehtyjen valitusten suuresta määrästä (10). Meinaan, kaikki ne ovat jotenkin kytköksissä mediasuhteisiin.
Se johtuu suomalaisen media- ja sananvapauskulttuurin murroksesta, arvioi sananvapausjuridiikkaan erikoistunut valtionsyyttäjä Mika Illman.
Poliitikkojen ja firmojen toimintaa tutkitaan nyt aiempaa tarkemmin ja väärinkäytöksiä selvitetään entistä tehokkaammin. Näin, mutta millä taidolla?

Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana Suomi on jo saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta EIT:ltä seitsemän sananvapauskysymyksiä sivuavaa langettavaa päätöstä. Illman huomauttaa Sunnuntaisuomalaisessa jotta langettavat ovat määrällisesti väkilukuun suhteutettuna paljon muita Pohjoismaita suurempi pumpssi.

Suora vaikutus

STT:n tietojen mukaan pykälät poliittisen mainonnan kielloista ja rajoituksista ovat edelleen mukana toimikunnan tekemissä laki-
luonnoksissa. Määrätietoisimmin (tv-mainonnan) rajoituksia on ajanut keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka on perustellut rajoituksia juuri vaalikampanjakulujen hillitsemisellä /IL.
Mutta tosi asiassa pääkaupunkiseudun suurissa vaalipiireissä ne toimivat, suosivat väestötihentymiä kuten pääkaupunkiseutua; ovat siis kokoomuksen, sdp:n, ruotsalaisten ja vihreiden heiniä. Kepu taas soittaa lehdellä näissä kristallikaupungeissa, ja on sen etu jos tv-maninonta kielletään.
En kieltäisi, koska elävä kuva on nimensä mukaan sanatonta informaatiota kohteestaan välittävä. Hyvinkin jos on harjaantunut näkemään. Vanhoilta filmeiltä on jäänyt muutama toisen valon (eli sähkömagneettisen säteilyn) aallonpituuden välähdys mieleen, toinen oli Albert Einstein, ja toinen Josef Stalin. Edellinen jopa määritteli asian “Imagination is more important than knowledge, couse knowledge is limited. Imagination encircles the world."

Mutta siis periaatteessa jokainen tv-esiintyjä antaa olemuksensa ontologiseen läpivalaisuun, ja se taas voi merkitä joko etua tai haittaa. Usein kuitenkin etua, jos henkilö itse ajattelee, että tv on hänen väylänsä tulla äänestäjien tykö.
Luottamus voi syntyä ilman yhtä asiasanaa, mutta se voi olla myös pettävää, ja yllättää vastaanottajan. Siksi soisi että elävän kuvan oheen tulee enemmän periaatteellisia kannanottoja. Uudet marginaalipuolueet osaltaan tähän tietysti tulevat pakottamaan suuret luistelijat.
Kerran kuvasin yhtä Greenpeacen mimmiä; oli kuin kuka tahansa huippuhyvännäköinen poseeraajaa. Sitten keksin, että hän kun puhuu ajatuksiaan tärkeistä asioista, kuvaan tulee uusia, teräviä ja syvyyttä antavia sävyjä, ja jos kohta, tavanomaisesta latteudesta poikkeavia ilmeitä, mikromuutoksia kasvoissa.

"In the beginning God separated the Heaven and the Earth"

Heprean verbi bara, jota käytetään Mooseksen kirjan ensimmäisessä Genesiksen lauseessa, ei tarkoita "luoda", vaan "erottaa", vielä niin että "erottaa tilassa".
The first sentence should now read "in the beginning God separated the Heaven and the Earth".
Näin ensimmäinen lause tulisi kääntää, "alussa Jumala erotti taivaan ja maan". arvioi hollantilaisen Tilburgin yliopiston professorina toimiva Ellen van Wolde.
Sangen zoharilainen tukinta, ja sittemmin esoteerisessa perinteessä kulkenut näkemys asiaan. Tästähän on todisteena nuoruuteni yksi korkeimpia oivaltavia kokemuksia, nyt yli 100v. vanha Rudolf Steinerin esitelmäsarja Johanneksen Evankeliumista. Siinä seisovat aivan eksaktisti nuo samat asiat maailmansyntyhistoriasta, nuoleskelematta pätkän vertaa tiedeuskoa, joka tosin omalla yksiulotteisella todellisuuskäsityksellään on laatinut jossain suhteessa toimivan aikajanapötkön - oletuksensa mukaan ohjaamattomien tapahtumien sarjasta. Näin esitetäänkin ontologisen tiedon kanssa varsin vastaavanlaisia olosuhteiden vaihtumisia.
Mutta se tulee tietysti olemaa heille shokki, millä nopeudella tämä viimeinen manifestaatio on kerrannut jo menneet kehityskaudet, mutta se on sen ajan murhe. Ensin löytyvät mm. kadonneet mantereet, ja niiden sivilisaatiot.
Sinänsä mielenkiintoista, tämä teoreettisesta materialismista johdettujen hypojen jonkintasoinen paikkansa pitävyys Akashasta luettavan kanssa perustuu aksioomaan: mikä on järjellistä, on todellista.
Maailmankehityksen kertautuvaa kerrosmaisuutta ei tuo luonnontieteellinen ajattelu vielä hyvin tavoita, vaikka elämä aina syntyessään alkaa yksisoluisesta jakautumaan, ja toistaa ihmisessäkin koko maailmakehityksen, alusta nykyhetkeen.

Asia kiinnostaa, se levisi Daily Telegraph´n kautta aika nopeasti maailmalle.

Niinpä

Kirjoittaja asiantuntemus tietotekniikasta paljastuu muun muassa siitä, miten hän kertoo peitelleen jälkensä ladatessaan räjäytysvideon nettiin, arvioi IL:n Risto Kunnas.
Tämän - siis viestintäslaisuuden toteutumisen tässä ympäristössä - ei kuitenkaan tulisi olla minkään yksityisen ammatillisen osaamisen tulos - vaan kansalaisoikeus, johon tarvittavat valmiudet voidaan tarjota kaikille, myös niille, joilla tietotekninen orientaatio on heikko.
En tiedä sitten juuri tämän laatuisesta anarkismista asiansa ajamisessa; ei tuo argumentaatio oikein vakuuta, miksi koneellinen valvonta on niin ja niin paljon sinivuokkopartiota heikompi tapa, ja muka: ainoa tapa luoda oikeaa liikenneturvallisuutta on korvata peltipoliisit oikeilla ei-peltisillä poliiseilla.
Minkä validin tutkimuksen tämä paukkupete on tehnyt oikean liikenneturvallisuuden luomisesta? Onko hän kulkenut argumentoinnin tien jo jossain loppuun ennen anarkistisille teille lähtöään.
Vai, onko tämä trollaus, ja missä?

Mutta tosiaankin netin kansainväliset rajat ylittävät IP-simuloijat ovat tämänlaisen viestijän pelastus rikossyytteiltä, ja nasevilta valtion korvausvaateilta. Niihin reitteihin eivät yllä poliisin pakkokeinot jäljitysoikeuksista.

Nyt rytisee, mutta ei helvetissä lähdesuojaan kajota

On hyvä, että JSN ottaa juuri nyt Ylen ryssimisen kanssa samaan aikaan kantaa poliisilakiin, työryhmän mietintöön, jossa lähdesuojaa halutaan kaventaa.
Ehdotus journalistien lähdesuojan heikentämisestä on saatanasta, virkavaltaisesta saatanasta, joka ei näemmä ymmärrä edes journalismin tehtävää maailmassa: eihän kukaan aio vain rikollisia suojella, kuten poliisiylijohtaja huudahti päreessään.
Oikeasti "rikollisuus" on pitkälti omantunnon- ja asiakontekstinkysymys tässä työssä.
Lähdesuojalla tarkoitetaan toimittajan oikeutta salata, keneltä kirjoittaja on tietonsa saanut, ja jouduin sellaisen suojan antamaan tänään viimeksi, kun oli pakko pistää vauhtia yhteen juttuun.

Lähdesuojaan puuttuminen taas johtaa varmuudella monenlaisiin ongelmiin, ei vain siihen mistä JSN on huolestunut; eliitin valtaan, että se määrittelee yhteiskunnallisen keskustelun aiheita, kun huomionarvoista salaista tietoa ei paljastumisen pelossa uskalleta kertoa medialle.
Muuten nuiva heppu, tiedonvälityksen juridisiin kysymyksiin perehtynyt asianajaja Risto Ryti korostaa median velvollisuutta nostaa esille yhteiskunnallisia ongelmia.
Journalistinen vapaus mahdollistaa turvautumisen tiettyyn liioitteluun jopa provokaatioon, eikä - edelleen Ryti - Eurooppalaisessa oikeuskäsityksessä edes edellytetä täyttä varmuutta julkaistujen tietojen todenperäisyydestä.
Epäkohtien tulo julki. Julkisen sanan neuvoston ohjeetkin edellyttävät vai pyrkimystä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, ja tietojen tarkistamista mahdollisimman hyvin.

Totta on, että JSN ohjeistaa myös ohjeistaa suuntaan, että uutisen voisi "julkaista rajallistenkin tietojen perusteella", jos ajatellaan liikkeelle lähtenyt uutinen täydentää myöhemmin itseään. Sen sijaan ratkaisevaa osaa tiedosta ei voi jättää tarkoituksella kertomatta, Ryti päättelee, tai päätteli, kävi täällä.

Cerca trova

Rakennusliike oli maksanut puutavaraerän, joka on ollut lähteemme mukaan tarkoitettu toimittaa (pääministeri Matti) Vanhaselle. Emme tiedä, onko erä koskaan edes mennyt Vanhaselle.

Ja silti piti mennä julkistamaan (?). Kuulostaa, Ylen ajankohtaisohjelmien päällikkö Jyrki Richt, että teillä on ollut hallussanne hatara vihje, jonka pohjalta olisi kenties ollut mahdollista ryhtyä tutkimaan tapausta, eikö?
Tietämättömyys on sellainen tietoisuuden tila, kuten minun kouluopeni teroitti, että silloin pitää kiireesti ottaa asiasta selvää.
Arvoton näytelmä ja synkkä luku suomalaisen tutkivan journalismin historiassa, ellei pian löydy kieltä ja kättäpitempää todistetta.
Sanamuotoilu 28.9. esitetyssä Yle TV2:n Silminnäkijä-ohjemassa meni näin:

"Törmäämme äärimmäisen arkaluontoiseen asiaan, jonka varmentaminen vie vuoden. Saamme lausunnon, jonka mukaan Vanhaset eivät ole itse maksaneet kaikkia rakennustarvikelaskujaan. Pätevä näyttö löytyy Vanhasten saamasta, varsin kalliista rakennustarvike-erästä, jonka maksoi Nuorisosäätiölle kerrostaloja urakoiva rakennusliike. Toimen nimenomainen tarkoitus oli edesauttaa yrityksen jatkohankkeita säätiön tulevissa kohteissa. Ja tässä Vanhanen säätiön puheenjohtajana oli keskeisessä asemassa. Rakennusliikkeen maksama materiaalilasku liitettiin käynnissä olevan työmaan menoihin."

"Vanhasten saamasta", eli heille toimitetusta.
Väitteen esittäjä on se, jolla tulee olla ne kortit käsissään ja joka pystyy todistamaan, mihin väite perustuu.
Mikäli lautoja ei löydy, Yle on jonkinlaisen selityksen velkaa, viestintäoikeuden tutkijatohtori Päivi Tiilikka painottaa Maikkarilla.
Hyvä että joku puhuu asiaa.

Piirtäjä Dean T. Fraserin näkemys Matti Vanhasesta Simpsonina.

Ei päätä eik´ häntää

Tahko Pihkala vastusti jalkapalloa, koska kaikki ajatteluun liittyvät lajit olivat yhteydessä käsiin, muistuttaa kirjoittaja Miika Nousiainen Cityssä. Tämän lisäksi Rudolf Steiner, jonka avulla lie Tahkokin havaintonsa vahvistanut, vielä katsoi että pallo jota potkitaan, symboloi ihmispäätä. Idea potkittavan pallon pelistä häpäisee päätä, eli ajattelua.
Maailman meno näyttää sellaiselta.
Ja juuri niin aivoton tämä peli on: synnyin seudulla jossa jalkapallo oli Jumala, ja Aulis Rytkönen sen ylin arkkienkeli. Ääneen palloa ei tietenkään arvosteltu, jos ei halunnut vaikeuksia itselleen. Mutta vetäydyin harrasteesta takavasemmalle - varhain.
Voidaan toki muistaa, että jalkapallo on universaali peli, joka voi siksi luoda kontaktipintaa esimerkiksi islamilaiseen maailmaan, Afrikkaan ja latinalaiseen Amerikkaan.
Muuten, Pihkalahan oli uskollinen urheilun alkuperäiselle antiikin funktiolle; pelin piti kehittää ja ylläpitää sotataitoa, ei niinkään ajattelua. Fyysinen peli joka kehittää ajattelua, ja intuitiivista oivallusta on jääkiekko, vaikka siinä yhdistyy myös kaikki urheilun primitiivisyys.
Lie sen voima. Mutta ei jalkapallo, se pallon perässä hölkyttely, nyt ole mitään verrattuna lätkään. Ei puhetta edes samana päivänä.

Kun eliitti tutkii eliittiä

niin siitähän se totuus taas selviää.
Oikeustoimittajien yhdistys kysyi nyt Oden esiin vetämistä tietovuodoista jäseniltään. Pikana tehtyyn sähköpostikyselyyn vastasi 49 jäsentä 77:stä.
Oikeustoimittajien yhdistys kertoo tehneensä kyselyn sen takia että Osmo Soininvaara oli viestimissä väittänyt poliisien hankkivan lisätuloja myymällä tietoja keskeneräisistä rikostutkimuksista. Yli puolet kyselyyn vastanneista oikeustoimittajista sanoi, ettei ole koskaan saanut salaista tietoa poliisilta. Vain pari oikeustoimittajaa kertoo saavansa salaisia tietoja muutaman kerran vuodessa, useammin ei kukaan.
Jahah.
IMO kyselyn validiutta nakertaa se, että 7-Päivää -nimisen julkaisun nilkit eivät ole kyseisen ammattiyhdistyksen jäseniä. Voi siellä olla joku jäsenkin, mutta se pidettäneen visusti sivussa näistä tiedonhankintasuhteista. Voi myös olla, että noissa vastaamattomissa pro-oikeustoimittajissa lymyilee niitä jotka eivät vain yksikertaisesti viitsi "osallistua keskusteluun".
Ennen tiedonhankinta oli tosiaankin korrektia, silloin kun Oikeustoimittajien yhdistys eli kukoistusaikaansa. Mutta tavat muuttuvat. Poliisijohdon logiikka taas kulkee sitä rataa, että sen oman sisäisen ko. korruption kitkemisen takia heille pitäisi nyt antaa pakkokeino journalistisen lähdesuojan murtamiseen.

Kuva: Tuntematon kuvaaja: Rovaniemen lentoaseman lähellä viime yönä räjäytetty automaattinen nopeudenvalvontakamera. IP todennäköisesti simuloitu, koska kuvat postattiin heti avoimelle saitille:

Avaruuden olemus täsmentyy

Nasan infrapunateleskooppi Spitzerin kuvaama Saturnus, ja sen ko. valon aallonpituudella näkyvä ylimääräinen rengas. (klikkaa kuva isommaksi ja parempi laatuiseksi).
Uusi havainto on julkaistu useissa medioissa, muun maussa Naturen onlinessa ja ScienceDaily-verkkosivustolla. Lähivuosina THz-taajuiset teleskoopit tulevat paljastamaan lisää avaruuden vielä tuntemattomia rakenteita.

Tähdellinen ehdotus pedagogeille

Viestinnän keskusliitto haluaa kouluihin mediakas-
vatustunnin - yksi viikkotunti koko peruskoulun ajan. Edelleen esitys korostaa, että mediakasvatusta tulisi opettaa siten, että siihen nivotaan eri oppiaineita, yläkoulun aineenopettajien yhteistyönä.
Elämänkatsomustieto, filosofia, kielet tuntuvat luontevilta. Tunnit taas löytyvät helposti kun pannaan syrjään Nooan arkit ja kylkiluujutut.
Eikö?

Kaavio on vanhanlainen, siihen tulisi liittää myös ihmisen psykologia (Milgram ym.) sekä premissi joka on yksilön elämänymmärryksen pohjalla, orientaatio. Materialistinen tiedeusko itsessään on näistä vain yksi, ja uskonnonopuksen muuttaminen toiseksi (pikemminkin yhteen sulauttaminen) ei suinkaan saisi tarkoittaa, että siirrymme vain uuteen yhden totuuden kailottamiseen. Aineksia ihmisen etiikan ja ontologisen elämänolemuksen ymmärtämiseen löytyy muun muassa krishnamurtilaisuudesta, taosta ja buddhalaisuudesta.

Pieni huomio totuudellisuudesta

Kah, huulilla ollut presidentti Martti Ahtisaaren Nobelin rauhanpalkinto yritettiin maadoittaa ennakkoon Suomesta käsin muistuttamalla palkintokomiteaa arvattavasti muutamista ikävistä tosiasioita, ilmenee Pär Stenbäckin tuoreesta Kriisejä ja katastrofeja -marinakirjasta.
Nobel-säätiö ei paljastanut kirjeen lähettäjän henkilöllisyyttä, mutta on kuulemma nimimies. Tämähän on hieno asia. Komitealla oli siis kriittinen näkemys, mutta se kesti sen. Tässähän on kyse todellisesta tiedonjulkistamisesta; Ahtisaaren takaa löytyy yhtä sun toista vähemmän mairittelevaa. Aina roiskuu kun rapataan. Silti plussat toisessa kupissa olivat miinuksia suurempia.
Näin muuten oli munkin mielestä, mutta oli kiva kuulla, että arviointiperusteiden laajentamista sentään oli yritetty. Hänhän itse yritti kiemurrella, joku voisi sanoa raukkamaisesti, irti esimerkiksi Suhartolle 1990-luvun puolivälissä pressana kantamastaan minskusta: "Se oli tarkoitettu Indonesian metsäministerille."
Puhetekstistä tää ei käynyt ilmi.
Martti Ahtisaari pokkasi viime vuonna Nobelin rauhanpalkinnon oltuaan tätä ennen monesti vahvasti ehdolla.

Hyvä tapa ja ammattitaito

Yksi Sananlaskuista 6:16–19 vanhan yhtenäiskirkon aikana luodusta seitsemästä inhimillisen heikkouden määrittelystä on laiskuus - tai oikeammin henkinen velttous.
Kriittisyys ja epäkohtien paljastaminen on median velvollisuus ja kunniatehtävä, mutta yhteiskunnan vastaisen suoranaisen kiihotuksen hyväksyminen ylittää hyvän journalistisen tavan, kirjoittaa palstallaan Radio Keski-Suomessa Laatikais-Erkki, Keskisuomalaisen ex-päätoimittaja.
Tuo "hyvä journalistinen tapa" viittaa ammattieettiseen säädöstöön, joka sinänsä on jo ihmeellistä, että se pitää kirjata, ei etiikka ole puukstaavissa, vaan sielussa.
Taas Laatikaisen viittaamassa pääministeriä koskevassa korruptiosyytös-tapauksessa kyseessä on selkeä ammattitaidottomuus. Mitään muuta se ei voilla kun epämääräisestä yhdestä ainoasta lähteestä - mikä jutun vakavuus huomioiden on ehdottomasti riittämätöntä - ammennetaan epämääräistä tietoa joistain laudoista, joita sitten etsitään paikalta kissojen ja koirien ja Yhtyneiden kuvalahtien kanssa.
Arvoton farssi, suosittelen laajamittaisia eropapereiden kirjoittelua Ylen johdossa, jos työt eivät maistu tämän paremmin: siis, kuinka lähde testataan, ja kuinka sen avulla kaivetaan lisää tietoa, samalla tutkinen, onko jo saatu paikkansapitävää? Nämä ovat systemaattisia työtapoja, joista viime kohun aikana ei näkynyt jälkeäkään.
Sen sijaa perin paljon muinaista STT:n doping-juttua muistuttava skandaali: siinä lähde oli okei, mutta työtä, sellaista kuin mitä journalismi-niminen tiede opettaa, ei maltettu tehdä, että itse doping-paljastusten uutisointi olisi saatu toisiaan vahvistavien tietojen kestävälle pohjalle - ja nyt tuomioistuin tekee tuota työtä, joka kuuluisi itse asiassa journalisteille.
Tai aina voi tehdä, kuten mä silloin joskus ennen erikoisille syväkurkulle: vie kuule poliisille tuo aineistosi, minä haastattelen sitten viranomaisia, ja teen uutisen asiaa koskevista rikostutkimuksista. Täytyy sanoa, oli näillä tyypeillä motiivinsa.
Mutta kaikki he kaikkosivat, ja tulivat esiin toisaalla.
Maalaus "Kantaminen", Hieronymus Bosch (n. 1450 – 1516)

Jättibudjetin jäljillä ...

Väestömäärään suhteutettuna esimerkiksi Britannian yleisradioyhtiö BBC on jopa puolet pienempi kuin mammutti-
taudista kärsivä Suomen Yle. IL:n analyysi ansaitsee noston.
Jonkun Jake Nymanin Ylen horinoihin en nyt muuten kantaa, mutta siteeraan itseäni wigwam.stc.cx-keskusteluista:

Jake Nyman vilahti asiantuntijana myös Ylen Tv-uutisissa. Suorastaan käsittämätöntä horinaa, mitä se kuvitellee sieltä beatles-mastereilta löytyvän toistettavaksi 16-bittiseen CD-formaattiin puristettuna? Kertoo lähinnä Ylen tasosta tämä, että se käyttää omia muka asiantuntijoitaan, joilla kaikki, näytteenotto, bittisyys ym. kuulostaa olevan hepreaa.
Ei kannattaisi, tiedän, paukkuja tuhlata, mutt´ olen pari eri kertaa blogannut, kun on mennyt siinä ohjelmassa asiat niin perseelleen (esim. bändin ja biisin nimi systemaattisesti, soittolistaa myöten vaihtaneet paikkaa), ettei pahemmin voisi enää mennä.
Hemmon Jaken puheääni on nostalginen, ja jos jotenkin voisi suodattaa vain sen puhtaana taajuutena, olisi se mulle passelia. 23/09/09 14:23

Muuten.
Nuo paskasarjat, joihin viitataan, joissa nyt vieraissa käydään, ryypätään ja sairastetaan kaikkea muodista, mutta ei kokaiinia muun maailman mallin vedetä, paitsi jossain harvoissa HBO:n paskoissa, on suht´turha sijoitus veronmaksajilta. Jos jotkut tuota menoa kaipaavat, voivat kai omilla varoillaan tutustua vaikkapa uuteen suomalaiseen elokuvaan, täynnänsä samaa "omaperäistä".

Vielä pienet vihavaiset eläkkeellelähtöterveiset

saattoi muuten odottaa.
Huomautin , että tuossa (hs, 4.10.2009) elää välirauhan henki, sapelin päällä keikkuva jellona, sen ajan möröt, lisättynä feminismillä. Maailmaa muuttuu, Timoseni.
Ei sitten mennyt tuo läpi - taistelin, vasta kuin neljännellä yrittämällä* - foorumin sensorista. Ei ollut mikään ihme, olen huomannut ennenkin että juuri tämä aihepiiri polttaa. Koskaan ei missään muussa, mutta tässä tuppaavat jäämään mailit jemmaan. Muuten menee sujuvasti, sanoin mitä tahansa.
Ja voiko olla, että moderaatio solutettu? En ihmettelisi, ei se olisi ihme, kun ottaa huomioon ko. marginaalien aktiivisuuden nettiympäristöissä (jos minä olen olisin äärioikeistohörhöjen edustaja, yrittäisin varmaan päästä moderoiman suurimman päivälehden keskusteluja) .
Se on varmaa jotain kipeää mm. välirauha-asiassa on.
Sitä ei saa sanoa, että fasistinen suur-suomi liike jauhoi aivan samaa bullshittiä, mitä nyt tämän ajan akateemiset kaappinatsit herättelevät "keskusteluun". Ja huomautan, että myös tuolloin Euroopan fasismin aikana jo parhaat älypäät härmässä hallitsivat joidenkin itsepetokseensa tarvitseman jargonin ja jos kohta yhdyssanojen oikeinkirjoituksen.
Mutta nythän eläkeellelähtöään odottelevaa Vihavaista ei voi ainakaan kapulakielisestä kiertelystä syyttää.
Sitten vielä huomaan että toisaalla samaan aikaan lietsotaan separatimisia apukoululuokan argumenttien ja tilastotrollien avulla - edellistäkin Vihavaisen vihanlietsontaa ja sontaa säälittävämpää, jos mahdollista.

Aleksanteri Suuri (356 - 323 eaa)esitti ensimmäisenä internationalismin idean, kansojen veren sekoittamisen (ns. verenperintö oli tuolloin vielä voimakas, ontologinen yksilön identiteetin määrääjä). Aleksanteri myös noudatti ideaansa, vaikka syntynyt suurvaltakunta ei olut pitkäikäinen, kuten eivät rajat yleensäkään noina aikoina.
Aristoteles, joka teki suuren vaikutuksen nuoreen Aleksanteriin, esitti nämä ideat rauhaan johtavasta veren sekoittamisesta Akatemiassaan Miezassa. Tarkalleen ei tiedetä, mitä kaikkea Aristoteles opetti nuorelle Aleksanterille. Enimmäkseen ne olivat käytännöllisiä asioita, mutta ei historia hevin tunne heidän välirikkoaankaan.
Alekstarin ideaa kuitenkin on sovellettu pitämään etniset nousut alhaalla. Tässä Neuvostoliittoa johtanut Josef Stalin oli nykymittapuun mukaan kovakourainen, ja tosi asiassa häntä olisi pidetty säälimättönä kansojen vaelluttajana jo muinaisessa maailmassa.
Summasummaruma.
Balkkanin etnisten nousujen syy oli idän otteen repsahtamisessa, internationalismin rappiossa, joka teki tilaa vielä suuremmalle rappiolle, kansalliskiihkolle.

*) = vastaus tähän: Näin ...
ja tuokin em. vähäinen viittaus meni vasta neljännellä lähetyksellä läpi.
Se tabuista. (tämän kanssa taas eri aikoina ainakin 5 yritystä saada se läpi )

Henkisen vapauden kaipuu

Uskonnonopetuksesta olisi luovuttava yhteiskunnan moniarvoisuuden ja oppilaiden tasavertaisen kohtelun takia, uskaltaa sanoa Tampereen kaupungin opetuspäällikö Veli-Matti Kanerva is/Al. Opetuspäällikön mielestä uskonnonopetus tulisi siirtää kirkon vastuulle, ja koulujen tehtävä sen sijaan olisi opettaa kaikille yleiseettistä elämänkatsomustietoa. Tuosta olisi seurannut vielä 200 v. sitten kirkonkirous, ennen Venäjän valtaa ja Suomen autonomiaa. Ymmärrettävästi muuten tasokas Aamulehti ei lähde tällaisia paikallisia pikkupaloja sammutaan bensalla, säilyttää linjansa ja painottaa liperipappilinjaa, mutta huomioi onneksi kuitenkin Toronton kuulumiset. Karvalakkikristinuskon väkivaltakoneistot, joiden ohi aika on jo kulkenut, sinnittelevät viimeisillään. Tosi asiassa emme tarvitse tuon Aleksanterin koulun rehtorin mainitsemaa "kulttuuriperinnön siirtämistä" - sitä perintöä on siirretty jo riittävän kauan. Ehkäpä kaikenmaailman pyhien kylkiluujuttujen siirtämisen asemesta olisikin pieni, eikä välttämättä ihan niin pieni puhdistus paikkaan. Luinen dogmatiikka on pysynyt samana 500 vuotta, ja suurelta osin - esim. joku ruumiin ylösnousemus - perustuu alkujaankin sen kaltaiseen Paavalin sanojen sananmukaiseen ja sokean materialistiseen tulkintaan, ettei siinä ollut mitään järkeä - ei edes keskiajan ihmisen mielessä. Mysteerioiden alkuperäinen merkityssisältö hukkui ensimmäisinä vuosisatoina ainakin tuolta karvalakimallin valtasuuntaukselta. Mitähän jos insinööri- ja luonnontieteet olisivat jääneet jynkyttämään paikalleen, kuten kirkko vaatikin, jonnekin 1500-luvulle? Maalaus: Matthias Stomer - 12-vuotias nasaretilainen kirjanoppineiden kuultavana. Alla, Jeshu: "Te tutkitte kirjoituksia, joista luulette löytävänne elämän." Sitaatti Egertonin evankeliumin papyruskoodeksin fragmenteista, jotka ajoitetaan 100-luvun loppupuoliskolle.

Aivojen unielämän alueen vauriot tunnettiin jo ennen

Alkoholi kiistatta heikentää unen laatua. Mutta pitkään jatkunut alkoholinkäyttö vahingoittaa unta sääteleviä aivojen osia pysyvästi, ilmenee australialais-
tutkimusta johtaneen Ian Colrainin tuoreista tuloksista.
Vuosia kestänyt raju alkoholinkäyttö yleensä heikentää unta pysyvästi. Tutkimusryhmän unilaboratoriossa muodosti 42 entistä alkoholistia ja 51 verrokkia. Alkoholistit olivat olleet kuivilla yli kaksi vuotta.

Tulokset osoittivat, että entiset dogut viettivät syvässä unessa vain puolet siitä mitä kontrollihenkilöt. He viettivät myös enemmän aikaa REM-unen ensimmäisessä vaiheessa. Tämä tarkoittaa, että sanoen alkoholistit nukkuivat huonommin ja keveämmin kuin verrokit.
Riippuvuudesta eroon pyrkivillä alkoholisteilla on pitkään tiedetty olevan uniongelmia. Nämä oli vierotut. Tähän asti niiden on kuitenkin tulkittu johtuvan alkoholin vieroitusoireista.

Btw. nuoruudessani luin vastaavat tiedot, tai oikeastaan vielä pidemmälle menevät, unesta ja alkoholin aiheuttamista elinikäisistä aivovaurioista, muuan wanhasta kirjasta: Max Heindel - Rosenkreutziläinen maailmankatsomus. Hyvin eksakteja tietoja, kuten mm. myös kuvattaessa niin kutsuttua siemenatomin teleportaatiotakin. Epäilin tuota Rudolf Steinerilta haetuksi, ja taisin olla oikeassa.

Tässä se pöytään

Syytä olisi ollutkin, sillä väite on poikkeuk-
sellisen hataralla pohjalla; tuossa kaulassa, jolla kepu on kirinyt toiseksi ohi SDP:n, oli kyse vain prosenttiyksikön kymmenesosasta. Virhemarginaalin ollessa kokonaista 1,5 prosenttiyksikköä suuntaan ja toiseen.
Näin tämän kyseisen skuupatun "kirinyt toiseksi" -julistuksen taustalla mitattu siirtymä on hyvin todennäköisesti täyttä sattumaa.
Mutta täydestä menee taas kuin väärä raha.

Btw. oli odottavissa, kuten asia on ollut ennenkin, ettei kepua, sen kannatusta hetkauta pienet ryvetykset puoluejohdossa.

Kuvasiteeraus: Henrik Karlsson/hs.

Uskonvainojen uusroihahdus EuroAasiassa

Skientologikirkko on voittanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa jutun Venäjää vastaan. Näin uutistoimistojen AP:n ja AFP:n mukaan.
Venäjän valtio tuomittiin, koska se ei suostunut rekisteröimään kahta, ainakin osin itsenäistä skientologikirkkoa Itä-Siperiassa ja Tatarstanissa vuosina 1994 ja 1998.
Hätiin tuli pykälä, jonka mukaan uskonnollisella ryhmällä on oltava vähintään 15 vuotta pitkä historia jollakin Venäjän alueella, ja sen täytyy olla yhteydessä uskonnolliseen keskusryhmittymään. Ja oikeustie kuljettiin venäläisissä tuomioistuimissa.
Nyt skientologikirkot saivat viidentuhannen euron suuruisen korvauksen.
Samoin Moskovan skientologikirkko on voitti oman juttunsa kaksi vuotta sitten. EIT totesi Strasbourgissa että venäläisviranomaisten päätös rikkoo Euroopan ihmisoikeus- ja kokoontumisvapaussopimusta.
L. Ron Hubbardin vuonna 1954 luoman Skientologikirkon uskonnonvaputta ovat rajoittaneet mm. Belgia ja Saksa, jälkimmäinen lailla. Virallisena uskontona tätä kulttia ei pidetä, ja vainotaan, koska epistemologialtaan se on tiedollinen. Siis ei vaaraton "uskonto", omassa rauhaisassa ekologisessa lokerossaan yhteiskunnassa.
Tämä on huono peruste.
Minulla olisi parempia, harmaa magia. Mutta sekään ei tarkoita että noitavainot olisivat jotenkin paremmin mahdollisia; kaikki torjunta ja vapauden rajoittaminen ajaa lopulta vain skientologien asiaa, ja kuvastaa sitä, kuinka he ovat vahvoilla suhteessa teoreettiseen materialismiin.
Sitä paitsi skientologien vainomaisen salliminen olisi aivan reaalinen viettävä pinta, josta olisi suora tie muihin, esimerkiksi gnostikoista, manikealaisista ja kataareista polveutuviin liikkeisiin. Monet toimivat lähes maailmanlaajuisesti, kuten LRC.
Myös rappioteosofiset kirkot ja liikkeet voisivat piankin olla luupin alla, jos ihmisoikeuksien kanssa ei olla tarkkana.

Ode tarjoo orjanmoraalia journalisteille

"Nyt ongelmana ovat poliisit, jotka hankkivat sivutuloja myymällä salassa pidettäviä tietoja kiinnostusta herättävistä kansalaisten keskeneräisistä rikosepäilyistä. Mitä sitten tehdään, jos tapa leviää terveydenhuoltoalalle ja sosiaalitoimistoihin?", kysyy sinänsä aiheellisesti tietokirjailija Osmo Soininvaara /hs.
Mutta sitten: Oden lääke on, että lehdistön olisi hyvä pyrkiä itse ehdottamaan kohtuullista rajausta lähdesuojaan, koska "muuten rajauksen tekevät muut".
Kauheaa.
Tällainen veto hissukoituvalta älyköltä (joka vielä vaivaiset 26 v. sitten kehtasi sanoa hyvin ymmärtävänsä, että mä "olen demari"). Nyt hän uskoo, että journalismin ammattialalla laki ja eräänalainen ammattialan omaa lakiin säädettyä toimintaperustaa ja -vapautta murentava juridinen itsensuuri tepsii siihen, jos joiltakin lehden kustantajilta ja poliiseilta moraali puuttuu.
Jonkun natsin ihmiskäsityksestä tuon päättelyn voisi johtaakin, mutta että Ode kysyy, mitä sitten tehdään jos moraalittomuus leviää, ja vastaa, kavennetaan moraalisia vapauksia ja oikeuksia.
Eihän hän koskaan ole ollut mikään valtiofilosofi, mutta silti.
Itse näen tuossa kyllä ennen muuta ammattitaidon ja ammattietiikan syvän rappion, niin syvän ettei näytä edes menevän perille se, kuinka sitten toimintaan kestävästi. Niin ettei tule jälkipuheita.
Täsmennän.
En käsitä, miten Ylellä voi nytkin olla tuo pääskuuppi Matti Vanhasen talonrakennuksesta noin hataralla - yhden lähteen varassa - kukaan ei kysy mitään, ja se Jungner siellä vain luottaa johonkin "toimituksen ammattitaitoon". Ammattieettisesti täysin kestämätöntä.
Jeps, ja näkyy olevan jutun päällä jengiä; siirrelty erästäkin paikasta toiseen talon sisällä, juuri vastaavien takia.

Kuvasiteeraus: Teksasin moottorisahamurhaaja, 1974, Suomessa sensuroitu v. 1996 saakka. Ns. videolain käsittelyssä ilmeni, etteivät monet ko. filmistä painokkaasti puhuneet kansanedustajat tunteneet elokuvaa lainkaan muuta kuin nimeltä.

Homo Pekkaroimus

Tämähän ei ole kenenkään anoppi, eikä varsinkaan Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) alastonkuva, vaan tieteen ihme: kloonattu suoraan kaikkien kapitalistien esiäidistä, ja mihinkäpä muuhun duuniin kuin Suomen seuraavaksi pääministeriksi.
Näennäisesti sillä on nykyisen päämiehen kaltaisia rakenteita, mutta kehittyneemmässä muodossa. Yhteisiä kepugeenejä tietysti onkin.
Huomaa kädet, joilla saaliiden kahmiminen ei jää enää pitkään nykyiseen malliin nysväykseksi tuppeen sahattujen koivulautojen kasan kanssa.
Homo Pekkaroimus esitellään äänestäjille v. 2011 eduskuntavaalien alla, osana kampanjaa, ja Hänen on määrä muodostaa Suomen ensimmäinen kaikkien puolueiden 100% enemmistöhallitus.
Rikkumattoman 100%:n luottamuksen takaamiseksi.

Kuva: Science/AAAS.