Mokomilla paskabiiseillä ei elä

Mokomia kappaleita oli heinä- ja syyskuun välisenä aikana kuunneltu 118119 kertaa. Tästä korvaukseksi ruotsalaispalvelu Spotify tilitti Mokoman levy-yhtiölle Sakara Recordsille 31,40 euroa. Tämä jätti yhdestä kuuntelukerrasta levy-yhtiön kassaan noin kolme kymmenestuhannesosaeuroa.
En mäkään elä, mutta ei ole tarkoituskaan.
Olen tässä yhtä popbiisiä skulannut aika pitkään, ja sitä soitettiin porukallakin.
Hyvä, täytyy vielä hioa lopullista muotoa, ja loppusäettä.
Tai siis elänhän minä. Työ sen rutiinit, rankassa muodossa vetävät hapoille. Ja ensimmäisenä siitä kärsii luovuus; jos en näin ajattelisi, olisinkin kai aika rankoissa duuneissa, joissakin niistä joiden hoitamista katsoessa näen suht´helposti enemmän mahdollisuuksia.
Luovat toiminta elää ihmettelyn vapaudessa, vaikka siinä jotenkin puun ja kuoren välissä onkin, koska vastuunsa täytyy hoitaa. Niiden laiminlyöminen ei oloa paranna, jokainen tietää. Tai jos sitten toisaalta yrittää musalla elää, sama, happi loppuu.
Ja taas jos aikoo netissä panna rahoikisi, sekin on mahdollista, täytyy toimia sen omilla ehdoilla.

Tämä kaik´ tuli mieleen, kun J. Kemppinen, 65, kertoi eläköitymisestään, ettei jaksa enää kuin kuusituntisia päiviä. Heh, aika pitkähän se tuokin on, luulis riittävän, työnpaskaa.
Tarvitaan happea.