Vähä vasrajanabuddhalainen päättely

En ole buddhalainen, mutta elän, ajattelen ja aistin kuin buddhalainen, ja merkillisellä tavalla myös tiedän, kuten buddhalainen; heidän esoteerisimmatkin opetuksensa ovat näköjään tuttuja oman havainnointini ja aistimiseni kautta.
Aistimisen?
Keskusteluasiakirja Dhammapada, joka kaikkein varmimmin on Buddhan omia sanoja (eikä Nagarjunan), alkaa aksioomalla: kaikki tajunta on perimmäisin todellisuus ja läpäisee kaikki oliot.
En minä usko että asia noin on, en suinkaan.
Jätän ainoastaan torjumatta havaintotodellisuuteni, niin relativistisesti aistitietoisuuteeni virtaa vastaus. Virta on tajunnan symboli.
Tämä maailmankokemus virtaa - siinä ihmisen mikrokosminen järjestelmä virtaa vastavuoroisesti yhteydessä universumiin. Teorioinnin asemesta voimme tehdä kokeen. Katsokaa yöllä syvälle kirkkaan tähtitaivaan mittaamattomiin syvyyksiin, muuntaako se mielessä mitään? Olemme kosmoksen kuva ja atomien, neuronien tasolla yhtä. Erikoinen molekyyli, jonka muodostavat vety- ja typpiatomi, tavataan sekä ihmisen DNA:ssa että tähtien välisessä aineessa.
Kaikkia eläviä yhdistää pieni osa samaa DNA-molekyyliä.
Ennen muuta meissä virtaa koko kosmoksen läpäisevä praana, chi, joka on aineen salaisuus, se pimeä aine (myös esoteeriseksi sanotun vasrajanabuddhalaisen Guhyasamaja-tantran mukaan), ja joka välillisesti voidaan gravitaatiomittauksin todentaa.
Ei se ole oikeataan tarkkaan ottaen mystinen eli kontemplatiivinen kokemus, koska varsin tietoisena minä tämä kokee ja havainnoi.
Mystinen, itsetiedoton kokemus taas tapahtuu meditaatiossa ego vaiennettuna ja syrjäytettynä, silloin fenemo ei ole täysin tietoisen minän, mutta rikas tietenkin - ehkä tietoista syvempi jossain suhteessa.

Buddhalaisuudella on paljon annettava länsimaille; jopa niin että länsi voi ymmärtää omaa aatehistoriaansa, kuten stoalaisuutta, tämän katarrisen idän filosofian rikastuttamana.

Tapasin päivällä kirjallisuuden, uskonnon ja (tyttäreni) elämäkatsomustiedon open, joka kertoi havainneensa stoalaisuuden ja buddhalaisuuden opilliset samankaltaisuudet - tietty osana elämänkatsomustietoa, ei uskonto-opetus tietenkään tunne Seneca the Youngerin filosofiaa - muttei elämänkatsomustiedon koulukirjakaan kuin pinnallisena nippelitiedonomaisena luettelona. Poissa ovat suuret universaalit linjat korkeiden elämänfilosofioiden yhdenmukaisuuksista: manikealaisuus, tao, stoalaisuus, buddhalaisuus, essealaisuus, epikurolaisuus, … näistä kaikista löytyy tie hyvään elämään, ja monista enemmänkin, kemiallisen puhdistumisen ja henkisen uudestisyntymisen, kosmisen häätapahtuman reunaehdot.
Jo teosofia puhui tästä kaikesta, mutta vielä varsin paljon eksoteerisemmalla tasolla. Silti teosofian kunnianpalautus, selvää, tulee ennen kuin eteenpäin voidaan mennä.

Odotellaan, sillä jos tämä universaalin tien porti ei pian löydy, tuska oven avaamisen estämisen takia ei jää aivan pieneksi, ennustan.